”Uljas Eurooppa” seikkailee neljässä valtakunnassa barokin aikakaudella

Englannin, Itävallan, Italian ja Ranskan barokkityylit pirskahtelevat Suomalaisen Barokkiorkesterin konserteisssa marraskuun 2024 alussa. ©Juuso Westerlund

 

Suomalainen Barokkiorkesteri soittaa täysbarokin helmiä marraskuun alun konserteissa Loviisan seurahuoneella Loviisassa 2.11.2024 klo 16 ja Ritarihuoneella Helsingissä 3.11. klo 18. Jälkimmäinen konsertti on osa orkesterin residenssisarjaa Ritarihuoneella.

Cembalisti Anna-Maaria Oramo liidaa Suomalaista Barokkiorkesteria Uljas Eurooppa -konserteissa Loviisassa ja Helsingissä. © Ville Paul Paasimaa

Konserttiohjelma Uljas Eurooppa makustelee täysbarokin ajan instrumentaalimusiikkia Euroopan eri laidoilta. Nimi tulee André Campran oopperasta L’Europe Galante (1697), joka esittelee rakkauden kiemuroita neljästä eri Euroopan maasta. Konsertin nimikkokappaleena kuullaan instrumentaalisarja tästä oopperasta. Englannin, Itävallan, Italian ja Ranskan tyylit pirskahtelevat omaleimaisesti Anna-Maaria Oramon luotsaaman Suomalaisen barokkiorkesterin tulkinnoissa.

Englantia edustavat John Blow (1648/9–1708) ja Henry Purcell (1659–1695). Blow kohosi parikymppisenä kuuluisuuteen varsinkin kirkkomusiikillaan. Lumoava Chaconne esittelee polyfonian taitoa. Näyttämön mestari Purcellilta kuullaan riipaiseva Pavane (n. 1680). Englantilaisessa teatterissa oopperaa edelsi puhetta hyödyntävä puoliooppera ja mimiikan sekä tanssin värittämä naamioteatteri.

Itävallasta näyttämölle astuu italialainen Alessandro Poglietti (k. 1683). Mahdollisesti Toscanassa syntynyt säveltäjä toimi Leopold I:n hovissa urkurina ja aateloitiin ansioistaan muusikkona. Monipuolinen Balletto ilmentää barokin tanssisarjan eri kansallisia tyylejä yhdistelevää luonnetta. Ranskalaisvaikutteista edetään Michel Corretten (1707–1795) vetävään kosketinsoitinkonserttoon. Corrette sävelsi lähes koko pitkän elämänsä. Hän jätti jäljen toimiessaan opettajana, soittajana ja tutkijana ympäri Pariisin.

L’Europe Galante käynnisti Notre Damen musiikinjohtaja Campran (1660–1744) menestyksekkään näyttämöuran. Teosta pidetään useimmiten ensimmäisenä balettioopperana. Tässä tyylilajissa juoneltaan itsenäiset näytökset tarjosivat tanssin hurmaa ja laulunumeroita kantavan teeman ympärillä. Lemmen kilvat heijastuvat instrumentaalisarjan värikkäissä, villeissä, hersyvissä ja herkissä kappaleissa.

Edellinen artikkeliFestivaaleja marraskuussa: Kauniainen, VocalEspoo, Etnosoi
Seuraava artikkeliKilpailu osoitti: lied elää!