Toistaiseksi vielä nimettömän koulun nimetön rehtori perui Suomalaisen barokkiorkesterin ja Helsingin kamarikuoron koululaisesityksen Händelin Messias –oratoriosta teoksen kristilliseen tematiikkaan vedoten. Yksittäisen viranhaltijan onneton ratkaisu kirvoitti kuuman kulttuurikeskustelun, joka sai kansanedustajatkin laajalla rintamalla aktivoitumaan ja kauhistelemaan tilannetta. Miten Händel nyt yhtäkkiä sai poliitikot puolelleen ja keskustelun sosiaalisessa mediassa aika hurjiin johtopäätöksiin koko suomalaisen kulttuurin alasajosta?
Helsingin Sanomat uutisoi rehtorin päätöksestä perjantaina ja kansanedustajien ulostulosta lauantaina. Kyseinen rehtori ei suostunut haastatteluun, mutta keskustelussa on pidetty selvänä, että Messias-oratorion torjuminen liittyy aiempaan tapaukseen Hämeenlinnassa. Siellä kaupunki maksoi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan suosituksesta 1500 €:n korvauksen uskonnottomalle oppilaalle, joka vuonna 2022 altistui musiikin kautta kristillisille arvoille. Se tulkittiin syrjinnäksi. Asiasta kanteli oppilaan äiti.
Tunnustuksellisen sisällön tarjoaminen kouluissa ei ole kiellettyä, mutta siihen on uskonnonvapauden nimissä pyydettävä lupa tai ainakin tehtävä ilmoitus etukäteen. Händelin Messias on eri asia, koska se kuuluu yleiseen kulttuuriperintöön siinä missä kaikki klassisen kirkkomusiikin mestariteokset ja kristillisestä tematiikasta ammentava kuvataide. Niiden tunteminen kuuluu yleissivistykseen, jonka tarjoaminen on koulun tehtävä. Erillistä lupaa ei siis tarvita.
Suomalainen barokkiorkesteri on tehnyt uraauurtavaa kasvatustyötä barokkimusiikin tunnetuksi tekemiseksi myös kouluissa, ja on selvää, että sen torpedoiminen on vastuutonta ja järjetöntä. Messiaan valitseminen sensuurin kohteeksi koululaisten kuultavaksi osoittaa rehtorilta sivistymättömyyttä – sama kuin jos Leonardon ja muiden kuvataiteen mestarien teoksia ei saisi näyttää. Charles Jennensinn libretto ei kerro suoraan Raamatun tarinaa vaan käsittelee uskoa ja Messiaan odotusta myös psykologisella ja yleismaailmallisella tasolla.
Keskustelu sosiaalisessa mediassa meni silti jälleen kerran vähän laukalle, joten on täsmennettävä muutamia faktoja. Klassisen kirkkomusiikin esittämistä kouluissa ei ole missään vaiheessa kielletty. Kulttuuriperintöön kuuluvien asioiden opiskelu voi olla pakollistakin. Siitä on olemassa eduskunnan oikeusasiamiehen ja perustuslakivaliokunnan kymmenen vuoden takainen linjaus.
Hämeenlinnan tapaus oli erilainen, koska sakot tuonut konsertti tulkittiin tematiikaltaan selvästi herätyskristilliseksi. Siitä olisi pitänyt informoida etukäteen, jotta muuta uskontoa harjoittavat tai uskonnottomat olisivat voineet jäädä siitä pois, tai heille olisi voinut järjestää muuta ohjelmaa.
Suomalaisen barokkiorkesterin ja Helsingin kamarikuoron Messiaasta kukaan ei tehnyt valitusta, joten sen peruminen oli rehtorin ilmeinen paniikkiratkaisu. Järjestäjät tekivät tapauksesta ensin mielipidekirjoituksen, mutta HS teki sen perusteella uutisjutun. Barokkiorkesterin toiminnanjohtaja Laura Kajander julkaisi alkuperäisen kirjoituksen Facebook-tilillään.
”Olemme järkyttyneitä tapausta seuranneesta tilanteesta, jossa Helsingin kamarikuoron ja Suomalaisen barokkiorkesterin koululaisille tarjottavia ilmaisia barokkimusiikin perusohjelmiston esityksiä on nyt kyseenalaistettu tai jopa peruttu siltä varalta, että järjestäjä joutuisi mahdollisesti maksamaan sakkoja. Korvaavan samantasoisen kulttuuritoiminnan järjestäminen kaikkeen mahdolliseen varmuuden vuoksi on kohtuuton vaatimus kouluille ja kulttuuritoimijoille. Olennaista on aidosti tunnustuksellisten tilaisuuksien tunnistaminen ja korvaavan toiminnan järjestäminen niihin”, Fibon ja Helsingin kamarikuoron edustajat Laura Kajander, Nils Schweckendiek ja Martti Anttila kirjoittavat.
”Mielestämme on erittäin tärkeää ymmärtää omaa ja muiden historiaa ja uskontoja. Kaikkea, mitä ymmärtää, ei tarvitse henkilökohtaisesti allekirjoittaa. Händelin suuret oratoriot – kuten tässä tapauksessa Messias – ovat merkittävä osa eurooppalaista kulttuuriperintöä. 1700-luvulla kulttuuria rahoittivat kirkko ja hovit. Kirkko tilasi säveltäjiltä teoksia, joiden tekstimateriaalina käytettiin luonnollisesti kristillisiä aiheita. Niiden kautta säveltäjät ja libretistit tutkivat inhimillisyyden monia piirteitä perin pohjin.”
”Upean barokkimusiikin kuulemisen estäminen lapsilta ei varmasti ole kenenkään toiveena. Vihapuheen ja kulttuurileikkausten aikakauteen soisi mahdollisuuden myös lapsille tarjottaville monipuolisille kulttuurielämyksille ja kulttuurikasvatukselle. Omien näköalojen laajentaminen on entistä tärkeämpää maailmassa, jossa helposti hakeudutaan omaan kuplaan.”
”Toivomme kouluille selkeitä ohjeita tunnustuksellisten tilaisuuksien erottamiseen yleisestä kulttuurityöstä.”
Näin siis Fibo ja HKK. Toivokaamme kaikki, ettei tasa-arvon nimissä enää käydä kulttuurin kimppuun, koska se on raukkamaista, ja ettei tästä tapauksesta yritetä kerätä poliittisia irtopisteitä. Yleisöllä on mahdollisuus kuulla Messias Helsingin Musiikkitalossa 15.12. Sen johtaa Nils Schweckendiek. Solistit ovat Helsingin kamarikuorosta.
