Vuosi 2024 sujui koko suomalaisen kulttuurin alalla taloudellisen epävarmuuden synkentämässä ilmapiirissä. Silti myös toivoa ja uutta energiaakin musiikissa nousi esiin.
Vuoden 2024 energisoivin ja uutta luovin projekti klassisen musiikin alalla alkoi heti vuoden ensimmäisenä päivänä, kun Helsingin Musiikkitalon urut vihittiin käyttöön. Koko konserttisali sai uutta elämää jättiurkujen rikkaan sointihurmion kaataessa akustiset muurit ja houkutellessa yleisöä uusien maailmojen pariin. Koskaan ennen eivät urkuresitaalit ole vetäneet Suomessa yhtä paljon väkeä, ja orkesterit panivat parastaan esittäessään urkukonserttoja, joista useimmat edustivat oman aikamme musiikkia. Katse eteenpäin!
Orkesterimaailman positiivisia tapahtumia oli Encore-salin avaaminen Jyväskylässä. Hybridiakustiikka osoittautui toimivaksi. Jyväskylä Sinfonia sai ensimmäistä kertaa historiansa aikana asialliset puitteet ja myös uuden ylikapellimestarin, italialaisen Lorenzo Passerinin. Orkesteri on tiedetty luonteeltaan aktiiviseksi, mutta se ei ole päässyt näyttämään kaikkia resurssejaan. Odotukset ovatkin nyt suuret. Toivottavasti velkaisen kaupungin satsaus orkesteriinsa riittää turvaamaan uuden alun.
Myös Turun filharmoninen orkesteri sai vuoden aikana tärkeän suunnannäyttäjän matkallaan konserttitalo Fuugaan, kun sen uutena ylikapellimestarina aloitti John Storgårds. Fuugan rakennustyöt etenivät rivakasti, ja avajaiskonsertti häämöttää syksyllä 2026. Myös Kokkolassa Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri sai kuluneena vuonna uudet, vahasta perusteellisesti ehostetut tilat Musiikkikeskus Snellmanista.
Uuden edessä on myös talousongelmien kanssa paininut kamariorkesteri Avanti, joka ilmoitti pitkäaikaisen taiteellisen johtajansa Kari Kriikun kauden päättyneeksi. Seuraajaksi valittiin pianisti Joonas Ahonen, mutta tarkoitus on tehdä organisaatiosta muusikkovetoisempi ja Suvisoitto-festivaalin ulkopuolista konserttitoimintaa vireyttää. Siinä päästiinkin jo lupaavaan alkuun.
Taidemusiikin hallintokuvioissa tapahtui iso muutos, kun alan tärkeimpiin ja pitkäaikaisimpiin vaikuttajin kuulunut RSO:n intendentti Tuula Sarotie jäi eläkkeelle, ja hänen seuraajanaan aloitti Maris Gothóni. Jari Eskolan ensimmäinen vuosi Kuopion Musiikkikeskuksen johtajana näkyi jo aiempaa linjakkaampana tarjontana.
Orkesterien yleisömäärät vakiintuivat 2024 pandemianotkahduksen jälkeen hyvälle tasolle. Ohjelmisto oli tuttuun tapaan monipuolista, eikä määrästä ja laadusta vielä talouden vuoksi jouduttu tinkimään. Uusia suuria avauksia ei silti nähty.
Myös festivaalit saattoivat kesän jälkeen pääosin huokaista helpotuksesta. Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlilla lipunmyynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Muutama pienempi klassinen festivaali kuitenkin joutui lopettamaan. Marko Ahtisaaren aika Helsingin juhlaviikkojen taiteellisena johtajana päättyi, ja hänen seuraajansa Johanna Freundlich aloitti työssään. Kesän 2024 kansainvälinen huippu oli Cleveland Orchestran vierailu.
Kansallisoopperan vuosi meni vielä edellisen taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven suunnittelemin ohjelmistoin, ja muutenkin sekä henkilöstö että yleisö ovat vielä odottavalla kannalla hänen seuraajansa Thomas de Mallet Burgessin edesottamusten suhteen.
Kesän skandaalinaihe oli Opera Boxin kapellimestarin Jonas Rannilan epäsopivan käytöksen paljastuminen, minkä vuoksi hän menetti sovitut työnsä. Box-seurue jatkoi kuitenkin aktiivista ohjelmaansa. Muilla seurueilla vuoden oopperakantaesityksiä olivat Heinz Juhani Hoffmanin Minä/minä /minä, Uljas Pulkkiksen Tove Teuvalla, Lauri Mäntysaaren Loputtomuus, Joel Järventaustan Ihminen parhaan kykynsä mukaan ja Olli Kortekankaan Isfåglarna.
Koko syksyn 2024 tunnelmia synkistivät hallituksen murjomat 17 miljoonan euron kulttuurileikkaukset, joista esittävien taiteiden ja museoiden osuus on 7,9 miljoonaa. Vuodelle 2025 on tulossa vielä lisää. Musiikkiala on siirtynyt epävarmuuden aikaan, jolloin jokainen euro lasketaan, otetaan varman päälle, kartetaan uutta luovia riskituotantoja ja vartioidaan tontteja. Suurimpia kärsijöitä ovat freelacerit, vapaa kenttä ja ne laitokset, joiden ylläpitäjäkunnat ovat ennestäänkin ahtailla eivätkä pysty kompensoimaan valtion leikkauksia.
Ilman suurten taiteilijoiden menetyksiä tänäkään vuonna ei selvitty. Taivaallisia harppuja soittelemaan siirtyivät mm. Leif Segerstam, Eriikka Maalismaa, Riikka Hakola, Tuomas Haapanen ja Kaj Chydenius. Rauha heidän muistolleen.