Tervetuloa kaikki vanhat ja uudet lukijat! Käsissänne on sisällöltään laajentunut Rondo – esittävän taiteen lehti ja uusi ilmiö suomalaisessa kulttuurilehtikentässä. Tarkoituksenamme on säilyttää tutun musiikkilehden ydinsisältö – johon musiikkiteatteri ja tanssi ovat aina kuuluneet – mutta samalla tuoda mukaan Teatteri & Tanssi -lehden perinnettä. Tämä fuusio avaa journalismille uusia ja kiinnostavia mahdollisuuksia. Eri taidemuodot voivat käydä vuoropuhelua keskenään ja esitysten sisällöt peilata toisiaan. Kulttuuripolitiikka koskee kaikkia, samoin keskustelu taiteen merkityksestä näinä poliittisesti ja taloudellisesti kiperinä aikoina.
Taide ei ole jokapäiväisen uutisvirran jatketta, vaan se pureutuu ihmisyyden kysymyksiin syvällisemmin. Kevätkauden esitykset ovat tästä täynnä esimerkkejä. Tuskin on pelkkää sattumaa, että Orwellin kylmäävä diktatuurisatiiri Eläinten vallankumous on yhtä aikaa ohjelmistossa sekä Kansallisteatterissa että Kansallisoopperassa. Tero Saarisen Borrowed Light tanssijoille ja mieskuorolle osoitti, miten yhteisöllisyyden kääntöpuolena on manipulaation vaara. Laulaja Fleur Barron ja pianisti Keval Shah käsittelivät resitaalissaan monikulttuurisuutta ja identiteettejä samastuttavien tarinoiden kautta. Q-teatterin Rikos ja rangaistus teki meistä kaikista Raskolnikoveja ja haastoi osallistumaan.
Vaikka yhteisiä kosketuspintoja riittää, teatterin, tanssin ja musiikin perinteet ovat erilaisia. Tämä näkyy esimerkiksi suhteessa poliittisiin aiheisiin ja aktivismiin. Siinä missä teatterissa on luontevaa mennä barrikadeille ja ottaa kantaa esimerkiksi palestiinalaisten kansanmurhaan, musiikin konservatiivisemmassa yhteisössä se on vieraampaa. Juuri siksi on hyvä katsoa aidan taakse.
Aktivismi nousi jälleen talven keskustelunaiheeksi musiikkipiireissä, ja ilmastoaiheiset teokset ovat jopa yliedustettuina Teosto-palkintojen saajissa. Myös modernin tanssin kevään ohjelmissa ilmastokriisi on vahvasti esillä – siitä lisää ensi Rondossa. Jokainen, jolla on väkevää ja pakottavaa sanottavaa, saakoon äänensä kuuluviin! Samalla aktivismi ei saa muuttua yhteisöpaineen sanelemaksi pakoksi. Abstraktimpi, moniselitteinen sanoma – joka on luontaista musiikille ja tanssille, ei-verbaalisille taidemuodoille – voi olla yhtä osuva aikamme kuva kuin julistuksellinen pamfletti. Taiteen vapaus vallitkoon!
Entä kulttuuripolitiikka? Suomen teatteri- ja orkesteriverkosto on vahvasti VOS-linnakkeisiin juurtunut, kun taas tanssi jää hatarien resurssien varaan. Tämä on rakenteellinen epäkohta, joka ei korjaudu ilman julkista rahoitusta. Voisiko koko vapaan kentän tilannetta kuitenkin helpottaa alueellisen vierailutoiminnan ja yhteistyön avulla? Ruotsissa toimii keskitetty ja subventoitu vierailuverkosto – voisiko siitä ottaa mallia? Esitysten liikkuvuuden lisääntyminen hyödyttäisi myös laitoksia, kun tarjonnan monimuotoisuus ja alueellinen tasapuolisuus parantuisivat. Tätä pohdimme tässä numerossa.
Seuraava Rondo ilmestyy 29.4. Lähettäkää palautetta uudistuksesta – matkamme on vasta alussa. Laaja-alainen kulttuurilehti elää vain tilaajiensa ja ilmoittajiensa tuella.
