Sibelius-viulukilpailu: Tosimuusikon käsissä taiturointikin on taidetta
Välierä on nimensä mukaisesti välivaihe: haasteena on kasata itsensä ensimmäisen rutistuksen jälkeen ja tehdä jälleen parhaansa, tai vielä vähän enemmän. Kansainvälisen Jean Sibelius-viulukilpailun alkueristä selviytyneiden 20 kilpailijan joukossa joistakin aisti jännitteen herpaantumisen, yliyrittämisenkin, sen sijaan toiset pääsivät kunnolla vauhtiin, kun alkuerästä siirryttiin aidon resitaalityyppiseen kokonaisuuteen, jossa omaa taiteilijatemperamenttiaan saattoi tuoda kunnolla esiin. Taiteellisten kokonaisuuksien taju tulee erityisesti esiin välierän sydämessä, sonaatissa. Vain harvat olivat valinneet Beethovenia tai Brahmsia, sen sijaan 1900-luvun sonaatit hallitsivat. Suosituin valinta […]
Arvio: Kriikku on nykymusiikin sanansaattaja
Kari Kriikku keräsi vähän aikaa sitten suitsutusta kansainvälisellä kiertueellaan Kimmo Hakolan klarinettikonserton (2001) solistina. Hiljattain hän esitti Lontoossa myös Unsuk Chinin konserton, joka on kiertänyt konserttitaloja kantaesityksensä (2014) jälkeen vilkkaasti ja noussut suoranaiseksi hitiksi. Eilen kuultiin teoksen odotettu Suomen ensiesitys Radion sinfoniaorkesterin konsertissa. Kriikku on nykymusiikin lähetti, joka villiinnyttää saleja maailmalla ja osoittaa, että uusin musiikki voi olla koskettavaa ja mukaansatempaavaa. Kriikulle sävelletyissä konsertoissa kuuluu elimellisenä osana solistipersoonan lennokas ilma-akrobatia, klarinetin olomuotojen suvereeni hallinta ja haaveileva […]
Arvio: Myrsky tutki omaa olemustaan taiteena
Mikä sääli, että Taideyliopiston Myrsky-yhteistuotanto jäi yhteen ainoaan esitykseen – vaivalla tuotettu ja taiteellisesti kekseliäs tuotanto olisi ansainnut useita esityksiä. Katsojiakin olisi varmasti riittänyt. Vaikka Taideyliopiston nuoren olemassaolon aikana on jo ollut joitakin yhteishankkeita, luova yhteistyö on toistaiseksi ollut valitettavan nihkeää. Myrsky oli ensimmäinen suuren luokan yhteisponnistus, eikä siinäkään yhteistyön mittakaava ollut vielä valtavan laaja – Sibelius-Akatemian suuren panoksen lisäksi mukana oli kaksi näyttelijää Teatterikorkeakoulusta sekä Aalto-yliopiston lavastus- ja puvustussuunittelun opiskelijoita. Virkeä tuotanto herätti […]
Arvio: Muistokonsertti kasvoi universaaliksi
Siuntion Lux Musicae -festivaalin taiteellisena johtajana aloittanut säveltäjä Kimmo Hakola on levittänyt omaleimaisen tapahtuman volyymia ja kasvattanut uuden musiikin roolia. Eilen alkaneella festivaalilla kuullaan yhteensä neljä kantaesitystä sekä muuta nykymusiikkia klassisen ohjelmiston lisäksi. Marraskuun tunnelma ja Siuntion historialliset kohteet luovat festivaalille selkeän identiteetin. Kun nyt asteli lyhtyjen johdattamana hautausmaan poikki ja asettui kynttilänvalossa kylpevään keskiaikaiseen kirkkoon, ei voinut olla kokematta, että maaliskuussa pitkäaikaiseen sairauteen menehtynyttä kirjailija Stella Parlandia (1974–2015) muistava avajaiskonsertti kasvoi hiljattaisten tapahtumien valossa […]
Arvio: Barokkiooppera haastaa valtavirran vapautuneisuudellaan
Vuonna 2012 barokkiooppera teki näyttävän paluun Kansallisoopperan lavalle, kun Händelin Giulio Cesare toteutettiin räiskyvästi; edellinen barokkioopperaensi-ilta oli ollut Monteverdin Poppean kruunaus vuonna 1986. Syyskuussa Monteverdin uhkea myöhäisteos (1643) palasi Kansallisoopperalle Suomalaisen Kamarioopperan ja Helsingin barokkiorkesterin vierailunäytöksenä. Kotimaisen barokkioopperan osakkeet ovat iloisessa nousussa. Erityisen hatunnoston ansaitsevat pirteät opiskelijatuotannot, jotka ovat 2000-luvulla värittäneet oopperakenttää tasokkaalla barokkioopperalla, viime vuosina yhä vakiintuneemmin. Nyt vaikuttaa siltä, että barokkiooppera on jälleen saanut paikan myös Kansallisoopperan tarjonnnassa. Poppean kruunauksen muinaiseen Roomaan sijoittuva […]
Arvio: HKK:n juhla toi valoa kaamokseen
Karu luonto puhuttelee nykysäveltäjää: tunturi, revontulet tai saaristo vilahtelevat yhä useammin suomalaisten nykyteosten taustoissa. Kanadalais-suomalainen Matthew Whittall on tullut tunnetuksi luontoaiheisista teoksistaan sekä eri tyylien pelkistettyyn synteesiin pyrkivästä, avarasta musiikillisesta ilmaisustaan. Tapiola Sinfoniettan ja Helsingin kamarikuoron eilen kantaesittämässä teoksessa The return of light säveltäjä vei mainitut elementit erityisen pitkälle: naparetkeilijä Julius von Payerin (1841–1915) kuvaus pohjoisen kevättalven ensimmäisestä auringonnoususta on toiminut kimmokkeena kuoro-orkesteri-runoelmalle, joka reaaliaikaisesti vierittää esiin kaamoksen ja valon kohtaamisen yhtenä laakeana, hitaana pintana. […]
Arvio: Luuttumafian ytimessä
Elisabetin hovin aikana musiikki kuvasti, miten asiat todella ovat. 1500-luvulla keskeistä musiikkioppia olivat edelleen Boëthiuksen suorastaan klassiset ajatukset taivaankappaleiden musiikillisesta harmoniasta. Instrumentaalimusiikin kalpea jäljitelmä ylimmästä harmoniatasosta ei ollut mikään turha: Elisabetin valtaan sekä omaan musisointipuuhaan sopi saarivaltakunnan omintakeinen luuttumusiikki. Hopkinson Smith osoittautui BRQ Vantaa Festivalin sooloresitaalissa laatuvieraaksi. Hän näytti pitkän uransa aikana kertyneestä osaamisesta yhden kiinteän teemakokonaisuuden. Smithin urakointi varhaisten näppäilysoitinten ja Bach-materiaalin levyttäjänä tunnetaan parhaiten. Konkarin nykyinen asemapaikka Sveitsissä, korkeakoulu Schola Cantorum Basiliensis, valittiin juuri Euroopan vanhan musiikin verkosto […]
Arvio: Ainolan sylissä muskeli oli biitissä
Ei ole mikään vääryys, että Aino Sibeliuksen roolista ja valtavasta velvollisuudentunnosta puhutaan etenkin tänä vuonna. Meidän Festivaali 2015 tekee nyky-Suomessa eksoottiselta tuntuvasta naisesta suursankarittaren. Kiehtovassa ohjelmassa keskiviikko pisti tapahtuman teeman feromonietäisyydelle. Näyttelijä Mirjami Heikkisen ja viola da gamban soittaja Mikko Perkolan musiikillinen rakkausdialogi oli pohjavireeltään rauhallinen avaus Tuusulan taistelukoulun liikuntasaliin tehdylle Ainola Alive -esitystilalle. L. Onervan runojen sekä Ainon ja Jannen kirjeenvaihdosta koostettu esitys pistäytyi kuitenkin monissa puolisona olemisen tunnelmissa. Sibelius-juhlavuodesta tuttua viinin jumalten höyryä, ”keinotekoisen inspirazioonin” varjoa ja Ainon huolta tuli […]
Arvio: Alussa olivat kohina ja sana
Näyttää siltä, että monenlainen fundamentalismi on kokenut tässä maailmassa arvovaltatappion. 1950-luvulla juuri sävellysopintonsa suorittanut Bengt Johansson (1914–1989) aloitti Yleisradiossa äänitarkkailijana ja oli monin tavoin altis kuulemaan ajan säveltaiteen uutuusvirtauksia. Hänen säveltämänsä Suomen ensimmäinen elektroninen teos Kolme elektronista etydiä (1960) jäi Johanssonin uran kannalta pienemmäksi seikaksi kuin se asema, johon tuo saavutus on asetettu genren historiakerronnassa. On erehdys luulla pioneerihahmoa sarjallisuusänkyräksi ja äänisynteesivelhoksi, vaikka hän tiesi ja kirjoitti asioista. Ilmaisullinen fundamentalismi oli läntisessä Keski-Euroopassa ehtinyt kuolla jo ennen ”Benkun” nyttemmin […]
Arvio: Uusinta Ensemble kiehnäsi ja palasi ruotuun
Musica Nova -festivaalin teema ”dialogues – vuoropuheluita” kohdisti Uusinta Ensemblen konsertissa mielen vaivattomasti nykymusiikin ja nyt koetun esityspaikan hengen yhteiseloon. Vaikka Ritarihuoneen vaakunoista ja ylevyydestä on puhuttu paljon ennenkin, ne olivat hauskasti ristiriidassa uusimman musiikin kanssa. Ensiksi on kerrottava, että oma kokemukseni kärsi liian kaukaa soittajista valitun istumapaikan takia. Esityksen intensiteetti ei aivan välittynyt. Tilaan kokoontui kuitenkin mukavan suuri joukko kuulijoita ottamaan musiikin kommenttia vastaan. Yleisö saikin tuhdin repliikin, jossa oli myös paljon vaihtelevuutta sekä […]
