Korvat auki maailman eri väreille
Helsingin juhlaviikkojen klassisen musiikin vierailuviikon aloitti Chineke! Orchestra. Se on ensimmäinen orkesteri länsimaissa, jonka soittajiston valtaosa on tummaihoisia tai muita etnisesti vähemmistöön jääviä muusikoita. Orkesterin kantavana voimana on kontrabasisti Chi-chi Nwanoku, joka perusti vuonna 2015 säätiön tukemaan näiden nuorten uramahdollisuuksia. Nwmanokun laaja haastattelu on seuraavassa Rondossa, ja siinä on luvassa tulikivenkatkuista antirasistista puhetta, jonka kantovoimaa Black Lives Matter -liike on vain voimistanut. Mutta miten soittajiston etninen monimuotoisuus kuuluu soitossa? Ainakin positiivisena energiana, vaikka aivan samaa rajat […]
Kipeiden teemojen ristivedossa
Neljäntienristeys Oulun oopperassa. Säveltäjä Tapio Tuomela. Libretto Sami Parkkinen. Ohjaus Heta Haanperä. Kapellimestari Erkki Lasonpalo. Oulu Sinfonia. Lavastus Kalle Nurminen. Pukusuunnittelu Pasi Räbinä. Valosuunnittelu Jukka Kyllönen. Päärooleissa: Jenny Carlstedt (Lahja), Virpi Räisänen (Maria), Gabriel Suovanen (Onni). Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 13.1. Tommi Kinnusen palkittu esikoisromaani Neljäntienristeys sopii mainiosti juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea, sillä yhden kuusamolaissuvun vaiheita läpi 1900-luvun seuraava tarina kattaa varsin perusteellisesti myös itsenäisyyden ajan tärkeimmät käänteet. Alkuperäisteoksesta Sami Parkkinen on tehnyt libreton, […]
Arvio: Sinfoniset mammutit kohtasivat
Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri saivat levittäytyä koko fyysiseen ja taiteelliseen täysmittaansa, kun ne soittivat peräkkäisinä päivinä kaksi sinfonisen musiikin mammuttia samalta wieniläisen taiteen auringonlaskun ajalta. Schönbergin sinfoninen runo Pelléas ja Mélisande (1903) ja Mahlerin yhdeksäs sinfonia (1909) ovat kuitenkin tekijöidensä elämässä vastakkaisia. Schönbergille myöhäisromanttinen monsteri oli nuoruuden umpikuja, jonka jälkeen oli pakko löytää jotain uutta. Mahlerin viimeinen sinfonia taas oli taiteen summaus ja hyvästijättö. Schönbergin 45-minuuttinen teos tuntuu melkein kestoaan pidemmältä, sillä se on […]
Feldmanin hämmentävä ja vaativa Neither oli kuin meditaatioharjoitus
Helsingin kaupunginorkesterin perjantainen konsertti oli kenties tämän kevään vähiten yleisönsä helpolla päästävästä päästä. Morton Feldmanin (1926-1987) Neither on nimetty yksinäytöksiseksi oopperaksi, kenties juuri sen epäoopperuutta korostaen: tekstinä toimiva Samuel Beckettin 16-rivinen runo on abstraktiutta ja symboliikkaa, draamaa tai toimintaa ei ole, ja laulurooleja on vain yksi – sopraanosolisti, jonka virkaa toimitti aiemminkin teoksen tulkinnut (ja siitä kehuttu) Anu Komsi. Illan avajaisena toimi Wolfgang Amadeus Mozartin D-duurisinfonia nro 38. Lempinimensä Prahalainen se sai kantaesityspaikkansa mukaan, mutta […]
Tullikamarin maalaileva jazz-sunnuntai päättyi vaikeaselkoisuuteen
Arvio: Tampere Jazz Happening 4.11. Fire! Orchestra; Jamie Baum Septet+; The Art Ensemble of Chicago. Tampere Jazz Happeningin sunnuntai-iltapäivän kattaus Pakkahuoneella esitteli kolme hyvinkin erilaista yhtyettä. Tummasävyisistä taiderock-vaikutteista siirryttiin bigband-maiseen keskisuuren yhtyeen maalailuun ja päädyttiin lopulta afroamerikkalaiseen free-performanssiin. Baritonisaksofonia soittaneen Mats Gustaffsonin luotsaama Fire! Orchestra koostuu Gustafssonin, basisti Johan Bertlingin ja rumpali Andreas Werlinin ydinryhmästä, jonka ympärillä yhtyeen koko vaihtelee keikasta toiseen. Parhaimmillaan 28-henkisestä orkesterista oli Tampereella paikalla 13 jäsentä, joka sekin tuntui valtavalta. Tummasävyinen […]
Barokin rauhantyötä Sibelius-Akatemian salissa
Orfeus Barock Stockholm -yhtyeen konsertti Sibelius-Akatemian konserttisalissa 19.3. Fux, Muffat, Telemann, Couperin. Helsinki Seriös -sarja. Ruotsalaisen Orfeus Barock Stockholm -yhtyeen konsertti oli yhtä aikaa viihdyttävä että valistava, aisteja stimuloiva että tunteita koskettava pakkaus barokin soitinmusiikin kansallisten tyylien sillanrakentajista. Ilta tarjosi nautintoa ja tunnelmaa asianmukaisessa akustiikassa. Mutta ensin muutama sana konsertin puitteista, koska niihin sisältyy tärkeä musiikkipoliittinen kysymys. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian R-talon konserttisali on ollut Helsingin musiikkielämän keskuksia 1930-luvulta lähtien, mutta viime vuosikymmenten aikana se on […]
Jättäessään syrjään koomiset puolensa löysi Karvalakkiooppera traagisen koskettavuuden
Arvio: Karvalakkiooppera, Kansallisoopperan Alminsali 10.9.2022. Musiikki Tapio Tuomela, libretto Sami Parkkinen (Olli Tiuraniemen kokoaman materiaalin pohjalta), ohjaus Erik Söderblom. Lapin kamariorkesteri, joht. John Storgårds. ”Karvalakkiooppera” oli termi, jolla nuorempi säveltäjäsukupolvi kutsui 1970- ja -80-luvuilla Aulis Sallisen ja Joonas Kokkoseen kaltaisten säveltäjien oopperoita kotimaisine historiallisine aiheineen. Ovela kirjaimellinen omiminen on nyt tapahtunut Kemijoen kulttuurituki ry:n tuottaman Karvalakkioopperan myötä. Saatuaan idean oopperaan yhdessä tuottaja-toimittaja Olli Tiuraniemen kanssa, pyysi librettisti Sami Parkkinen säveltäjäksi Tapio Tuomelaa, jonka kanssa […]
Arvio: Meidän Festivaalin ”Usko” oli kauneutta, klaustrofobiaa ja kärsivällisyyden koettelua
Usko oli Tuusulanjärven kulttuuriympäristössä paraikaa meneillään olevan Meidän festivaalin viidennen päivän teema. Siihen sopivasti alkoi ensimmäinen konsertti Tuusulan pittoreskista puukirkosta elävien (ja alle viisikymppisten) säveltäjien neljällä kamariteoksella. Missy Mazzolin Vespers liikkui hiljaisemmissa kohdissa rajamailla, joissa oli vaikeaa erottaa, mikä musiikissa oli etukäteistä ääninauhaa ja mikä Pekka Kuusiston sooloviulua. Mutta useimmiten viulu oli selkeän solistinen, eikä se silloin pettänyt kertaakaan: jo alun sointi oli pehmeä ja kaunis, siirtymät sulavia ja glissandot laulavia. Esityksestä hehkui voimakas herkkyys, […]
Arvio: Nuoret laittoivat konsertin liikkeeseen
Tämä konsertti oli kukkuroillaan: samaan iltaan oli pakattu poikkitaiteellisuutta, yhteistyötä nuorten kanssa, tanssia ja kantaesityksiä sekä kapellimestarilupaus Klaus Mäkelä. Ei kuitenkaan tullut tunnetta, että Helsingin kaupunginorkesteri olisi lyönyt konserttiin liian paljon valtteja, sillä Sammon taonta -esitys oli eheä kokonaisuus nuoresta energiasta. 50 nuorta tanssijaa Kruununhaan yläasteen tanssilinjalta sekä 09 Helsinki Human Rights -säätiön tanssiryhmästä pukivat musiikkia liikkeeksi ja osallistuivat tanssiteoksiin, jotka olivat Kuule, minä sävellän! -hankkeen tämän kauden antia. Viiden 12–17-vuotiaan säveltäjän lyömäsoitinkappaleet ja […]
Elinan surma on soljuvaa melodraamaa
Arvio: Elinan surma -ooppera. Ensi-ilta Mikkelin Mikaelissa, 4.3. 2023. Säveltäjä Oskar Merikanto, libretto Jalmari Finne. Kapellimestari Erkki Lasonpalo, ohjaaja Markku Pölönen. Elinan surmassa ei lähdetty kikkailemaan, vaan annettiin musiikin, rakkauden, mustasukkaisuuden ja vihan puhua puolestaan. Täysromanttinen Elinan surma on Oskar Merikannon toinen ooppera ja saanut ensi-iltansa 1910. Se on kuitenkin harvinaisuus. Etelä-Savon musiikkiteatteri- ja oopperayhdistys ESMO on apurahan turvin restauroinut partituurin ja tuotanto on itäsuomalaista yhteistyötä. Tarina perustuu kalevalamittaiseen balladiin, mutta muistuttaa Euroopassa jo […]
Arvio: Ooppera joukkoampujasta läpivalaisee yhteiskunnan ja psyyken
Nainen on piiloutunut peitoista tehtyyn majaan läppärinsä ääreen, mutta videokamera kurkistaa sinnekin ja tuo kaiken näytölle yleisön eteen. Miten hän pusertaa Hello Kitty -nuken muovipussiin ja ottaa sen kanssa selfien. Ja miten hän katsoo uudestaan ja uudestaan vanhaa mustavalkofilmiä lapsesta, joka sysätään pois äitinsä luota. Lopuksi, juuri kun haluaisimme taputtaa, nainen alkaa puhua yksitoikkoisella äänellä tuosta videosta. Ääni muuttuu lauluksi: ”Kun sen katsoo tarpeeksi monta kertaa, se ei enää tunnu miltään.” Heinz-Juhani Hofmannin uusi monologiooppera […]
