Johannes Piirron Lutosławski-tulkinta oli täsmäohjuksen lailla iskevä käyntikortti
Arvio: Radion sinfoniaorkesteri 30.1.2019. Duncan Ward, kapellimestari, Johannes Piirto, piano. Schönberg, Lutosławski, Beethoven. Radion sinfoniaorkesterin kiitelty ja palkintoehdokkuuksinkin noteerattu Witold Lutosławski –teema jatkui tammikuun lopulla säveltäjän myöhäistuotantoon kuuluneen, vuosina 1987–88 valmistuneen pianokonserton myötä. Toisin kuin Lutosławskin keskivaiheen radikaalimmat työt, nostaa pianokonsertto hattua teostyypin traditiolle – sekä romantiikan ajan kuuluisille konsertoille että Prokofjevin ja Bartókin näkemykselle teostyypistä. Romantiikan rajaa koskettivat myös muut ohjelman teokset: Arnold Schönbergin juuri ennen 1900-luvun alkua valmistunut Verklärte Nacht on säveltäjän romanttisen […]
Energinen Weber, tasapainoinen Schumann ja traaginen Larcher täydensivät toisiaan
Arvio: Radion sinfoniaorkesteri 25.1.2019. Hannu Lintu, kapellimestari, Alexander Melnikov, piano. Radion sinfoniaorkesterin perjantain 25.1. ohjelma oli kudottu henkisesti koko kauden jatkuvaan Mahler-teemaan, ainakin konsertin johtaneen ylikapellimestari Hannu Linnun kertoman mukaan. Anton Webernin (1883-1945) Sinfonia kytkettyy Mahleriin, koska Webernin opettaja Arnold Schönberg oli Mahlerin ainoita aikalaistukijoita ja koska molempien teoksissa kuvastuu Euroopan murros vanhasta uuteen 1900-luvun alun kuohussa. Robert Schumannin, jolta perjantain ohjelmassa kuultiin Pianokonsertto, teoksia Mahler johti paljon ja orkestroikin uudestaan. Myös Thomas Larcheria (s. […]
Iisakkila sai Kaartin soittokunnasta irti riemukasta outoutta – muttei säröittä
Arvio: Kaartin soittokunta, Töölö I, Temppeliaukion kirkko 24.1.2019. Ligeti, Zappa, Berio, Stravinski. Jukka Iisakkila, kapellimestari; Piia Komsi, sopraano. Musiikin moniottelija Jukka Iisakkilan työn alla on taiteellinen tohtorintutkinto Sibelius-Akatemiaan aiheesta ”Musiikillinen absurdismi yhdistävänä tekijänä Luciano Berion, Frank Zappan ja György Ligetin 1960–70-lukujen teoksissa”. Nämä eri maailmoista ponnistavat herrat – Berio ja Ligeti tosin kenties hieman toisiaan lähempää – olivat kaikki ohjelmistossa läsnä keskiviikkoiltana Temppeliaukion kirkossa, kun Iisakkila johti maamme sotilasmusiikin ykkösnyrkkiä, Kaartin soittokuntaa. Ohjelman päätteeksi oli […]
Satien ja Cagen linjan omalaatuinen keveys loi uuden kuuntelukulman Kallion nykymusiikkipäivillä
Arvio: Kallion nykymusiikkipäivät. Sokraattinen ilta, Konepajan Bruno 19.1.2019. Tulkinnanvaraista-konserttisarjan kymmenettä kertaa viime viikonloppuna järjestämien Kallion nykymusiikkipäivien ohjelma koostui harvoin kuulluista mutta tarkoin valituista teoksista, joita yhdisti avantgardistinen asenne tavalla tai toisella. Lauantai-illan kahdesta konsertista ensimmäisessä oli teoksilla myös keskenään voimakkaampi linkki. Festivaalin taiteellisen johtajan Juho Laitinen kertoi johdannossa legendaarisen amerikkalaisen avantgarde-säveltäjä John Cagen (1912-1992) pitäneen ranskalaista Erik Satieta (1866-1925) suuremmassa uudistajan arvossa kuin Beethovenia, sillä Satie ”palautti sävelten vapauden” harmonia- ja suuntasidonnaisuudesta. Cage oli halunnut […]
Carmen luo nahkansa Vaasassa
Vaasan Carmenissa modernisointi korvaa paheet poliittisella idealismilla. Vaasa on käytännössä täysin kaksikielinen kaupunki, voit vaihtaa ruotsin ja suomen välillä milloin vain ja missä vain, kaikki ymmärtävät toisiaan. Näin tekee myös Georges Bizet’n Carmenin esittäjistö Julia Tapolan ohjaamassa Vaasan oopperan tuotannossa. Jotkut tunnetuimmat aariat lauletaan toki ranskaksi, mutta suurin osa esitetään suomeksi ja ruotsiksi. Ja onhan Espanjakin kielellisesti monenkirjava vielä tänään. Vähitellen katsojalle alkaa selvitä, että koko tarina, varsinkin puherepliikit, on kirjoitettu uusiksi. Romanit ovat muuttuneet […]
Feldmanin hämmentävä ja vaativa Neither oli kuin meditaatioharjoitus
Helsingin kaupunginorkesterin perjantainen konsertti oli kenties tämän kevään vähiten yleisönsä helpolla päästävästä päästä. Morton Feldmanin (1926-1987) Neither on nimetty yksinäytöksiseksi oopperaksi, kenties juuri sen epäoopperuutta korostaen: tekstinä toimiva Samuel Beckettin 16-rivinen runo on abstraktiutta ja symboliikkaa, draamaa tai toimintaa ei ole, ja laulurooleja on vain yksi – sopraanosolisti, jonka virkaa toimitti aiemminkin teoksen tulkinnut (ja siitä kehuttu) Anu Komsi. Illan avajaisena toimi Wolfgang Amadeus Mozartin D-duurisinfonia nro 38. Lempinimensä Prahalainen se sai kantaesityspaikkansa mukaan, mutta […]
Vedenneitoromanssi palasi kantaesityspaikalleen
Arvio: Paciuksen Die Loreley Aleksanterin teatterissa 13.1., ensi-ilta 11.1. Muut esitykset: 15.1., 17.1. ja 19.1. klo 19 Friedrich eli sittemmin Fredrik Pacius oli hampurilaisessa porvarisperheessä varttunut viulisti, joka päätyi ensin Tukholman hovikapelliin ja sitten 25-vuotiaana Helsingin yliopiston eli silloisen Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston musiikinopettajaksi. Nuori saksalainen alkoi ahkeroida autonomisen Suomen pääkaupungin musiikkielämän hyväksi. Hän organisoi konsertteja ja perusti Akademiska Sångföreningenin, sävelsi Topeliuksen librettoon oopperan Kung Karls Jakt sekä Runebergin runoon laulun Vårt land eli Maamme-laulun. Paciuksesta tuli yksi […]
Tiensuun uutuuskonsertto näytti, että nykymusiikki voi olla hauskaa olematta banaalia
Arvio: Radion sinfoniaorkesteri 11.1. Musiikkitalossa. John Storgårds, kapellimestari; Darren Acosta, pasuuna. Radion sinfoniaorkesteri käynnisti kevätkautensa John Storgårdsin kapellimestarivierailulla perjantaina 11. tammikuuta, esitellen kahtakin kauden kantavaa linjaa. Tapansa mukaisesti orkesteri soittaa paljon nykymusiikkia ja tilaa kotimaisilta säveltäjiltä teoksia; lisäksi Béla Bartókin musiikki on ollut viime vuosina orkesterille läheistä – keväällä kuullaan myöhemmin vielä sekä alttoviulukonsertto että kolmas pianokonsertto. Illan avasi Joseph Haydnin kuuluisalla Lontoon-kaudella sävelletty Sinfonia nro 96, lisänimeltään ”Ihme”. Hienon vähäeleinen, melodian juhlaa oleva hidas […]
HKO:n amerikkalaiskattaus ei aivan puhjennut hurmaavuuteen
Mainion Järnefelt-kinokonsertin varaslähdön jälkeen Helsingin kaupunginorkesteri palasi keskiviikkona 9. tammikuuta kauden angloamerikkalaisen teeman äärelle. Virolaiskapellimestari Risto Joostin johdolla orkesteri keskittyi amerikkalaissäveltäjiin, ja erityisesti hieman tuntemattomampiin teoksiin. Illan alkusoittona toimi Charles Tomlinson Griffesin alun perin pianolle säveltämä Valkoinen riikinkukko, joka sai orkesterikantaesityksensä vuonna 1919, vain neljä kuukautta ennen kuin espanjantauti vei 35-vuotiaan säveltäjän hengen. Euroopassa opiskelleen Griffesin innostus impressionismiin ja romantiikkaa eksoottisempiin sointiväreihin oli voimakkaasti läsnä: alkutahdit huokuvat Debussyn Faunin iltapäivää. Hämyisten tunnelmien äityessä crsecendoiksi oli kenties […]
Heräävän elokuvamusiikin ajankuva: Järnefeltin sävelet tukivat mestarillista Laulua tulipunaisesta kukasta
Ainoa Hollywoodin Walk of Famelle päässyt suomalainen, elokuvaohjaaja Mauritz Stiller, ohjasi 100 vuotta sitten Johannes Linnankosken romaaniin perustuneen elokuvan Laulu tulipunaisesta kukasta. Ruotsissa tehdyn elokuvan alkuperäinen orkesterisäestys on ollut laulu- ja orkesterisäveltäjänä tuolloin kuuluisan Armas Järnefeltin (1869-1958) kynästä lähtöisin ja ensimmäinen tunnettu pohjoismainen elokuvasävellys. Näiden yhteisten satavuotisjuhlien kunniaksi Helsingin kaupunginorkesteri säesti Musiikkitalossa loppiaisena Svenska filminstitutetin restauroimaa kopiota elokuvasta kapellimestari Jaakko Kuusiston johdolla. Juonitematiikaltaan Laulu tulipunaisesta kukasta on kouluesimerkillisellä draamataiteella kyllästetty. Koskelan ison talon poika […]
Kaukasuksen primitiivisyys vastavoimana konsepti-Wagnerille
Slaavilaista alkuvoimaa ja kestävien äänten urheilujuhlaa – tätä on Wagner venäläisittäin. Valeri Gergijevin 2000-luvun alussa synnyttämä Ring-tetralogia on maan ensimmäinen varsinainen Ring-tuotanto ja pyörii yhä lähes täysille saleille. Valeri Gergijev on sinnikkäästi pyrkinyt luomaan venäläistä Wagner-traditiota: hän on vakiinnuttanut Wagner-oopperat Pietarin Mariinski-teatterin ohjelmistoon sekä levyttänyt Parsifalin, Valkyyrian ja Reininkullan menestyksekkäästi talon orkesterin ja kansainvälisten huippusolistien kanssa Mariinskin omalle levymerkille. Parsifalin ja Lohengrinin Gergijev toi Mariinskiin 90-luvun lopulla, ja uuden vuosituhannen alkaessa hänen silmissään […]
Tuhkimon taika ei syty
Kansallisbaletti joutuu vielä tämän kauden elämään Kenneth Greven valitsemin ohjelmin, joten uutta alkua siinä mielessä vielä odotellaan. Syyskauden klassikkouutuus, koreografi David Bintleyn versio Tuhkimo-sadusta noudatti viime vuosien linjaa eli oli pettymys. Satubaletit – etupäässä Pähkinänsärkijä – ovat etenkin joulun ja uudenvuoden aikaan jokaiselle balettiryhmälle rituaalinomaista ohjelmistoa ja usein koko muun toiminnan taloudellinen perusta. Kansallisbaletissa Pähkinänsärkijästä vastasi tällä kertaa balettioppilaitos. Sekin tarjosi sadun lumoa enemmän kuin Tuhkimo. David Bintleyn koreografia on pyörinyt Birminghamissa vuodesta 2010, ja se […]
