LIVE-ARVIOT

Tanskan kuninkaallinen ooppera on tullut tunnetuksi raikkaan modernista tyylistään, eivätkä maan hallituksen budjettileikkaukset hidasta tahtia. Rondon lukijamatkalaiset saivat nauttia painajaismaiseksi kabareeksi yltyvästä Hoffmannin kertomuksista ja hyytävästä Macbethistä.   Jacques Offenbachin Hoffmannin kertomukset on niitä oopperoita, jotka huutavat avukseen kekseliästä ja ravistelevaa näyttämötulkintaa. Ketä muuten kiinnostaisivat itsesäälisen miesrunoilijan valitukset ja ideaalin naisen metsästykset oluenhuuruisessa kapakassa? Robottikaunotar Olympia, kuoleva laulajatar Antonia ja kyyninen kurtisaani Giulietta saavat olla maamerkkeinä ”taiteilijan itsensä etsimisessä”, kunnes rakastava muusa pelastaa hänet kussakin […]

Ruotsalaisen kreivi Axel von Fersenin ja Ranskan kuningatar Marie Antoinetten rakkaustarinaa on spekuloitu usein myös vain ystävyydeksi. Pari kuitenkin kirjoitti vuosien ajan toisilleen kirjeitä salakielellä ja Ranskan vallankumouksen aikaan myös näkymättömällä musteella. Joissakin raapustuksista vannottiin ”hullua rakkautta”, mikä ei viittaa platoniseen suhteeseen. Tämän parin tarina oli tällä kertaa vanhaan musiikkiin keskittyvän Les Lumières -festivaalin teemana. Sunnuntaina vaakunoiden peittämä Ritarihuoneen sali toimi paikkana 1700-luvun näytelmälle. Kreiviksi ja kreivittäreksi sonnustautuneet näyttelijät Joachim Wigelius ja Linda Zilliacus lukivat […]

Ilmajoella juuri kantaesitettyä, paljon puhuttua Mannerheim-oopperaa voi verrata Timo Koivusalon suurmieselokuvaan. Se saa kriitikoilta todennäköisesti vaihtelevia arvioita, mutta yleisö pitää. Mannerheim onkin etusijassa kansan syville riveille tarkoitettu ooppera. Ooppera alkaa leppoisasta kesänvietosta perheen kesken. Sitten elämä tempaakin jo päähenkilön mukaansa ja näyttää kipeimmät puolensa. Carl Gustaf Emil Mannerheimin monet vaiheet nuoruudesta vanhuuteen käydään läpi nopeasti, elämän komedia ja draama sekoittuvat vähän turhan tiuhaankin tahtiin. Nuoresta pojasta tulee kadettikoulun kapinallinen, salonkileijona, julkisuuden henkilö ja lopulta johtaja, […]

Hausjärven kirkossa odotteleva yleisö selvästi tietää, että Olli Mustosen 50-vuotispäivillä ei kursailla. Luvassa on tuhti lahjapaketti pianistin bravuurikappaleita aina romantiikasta postmodernismiin. Aluksi Tšaikovskin pianosarja Lastenalbumin ensimmäinen kappale Aamurukous. Ennen ensisäveliä Mustonen nostaa kätensä ilmaan ja värisyttää sitä kuin vibratoa tehden. Loppusointujen pianisti antaa hiipua pitkään pois. Mustosen tunnettu eläytyminen musiikin pienimpäänkin hiukkaseen on ilmeistä. Posket punoittavat, mutta kasvoilla näkyy poikamainen innostuneisuus. 24-osainen sarja jatkuu mm. nuken hautajaismarssista kieppuvaan valsiin. Venäläisessä kansanlaulussa Mustonen lisää kontrastia kepeyteen takoen flyygelin […]

Kansallisbaletin kauden huipentuma oli Tero Saarisen Kullervon uudelleen tuleminen. Toissa vuonna kantaesityksensä saanut, Sibeliuksen Kullervo-sinfoniaan perustuva teos jäi silloin hieman keskeneräiseksi, mutta nyt koreografi oli saanut draaman imun kuntoon, ja Hannu Linnun väkevä musiikinjohto kruunasi annin koskettavaksi. Voitto olikin baletille tarpeen, sillä muuten kausi on jäänyt luvattoman valjuksi. Viimeisenä ensi-iltana nähtiin viikko sitten neljän suomalaisen koreografin teoksista koostuva Voima. Susanna Leinonen, Jyrki Karttunen, Virpi Pahkinen ja Jorma Uotinen ovat todellakin suomalaisen tanssin voimahahmoja, mutta edes […]

Radion sinfoniaorkesteri täräytti kevätkautensa päätökseen kahdella tajuntaa laajentavalla luontovisiolla. Aarre Merikannon villi orkesteriruno Pan ja Richard Straussin jättimäinen Alppisinfonia sinetöivät hienosti orkesterin kauden: molemmat teokset ovat fantastisen orkestraation näyteikkunoita, jotka vaativat esittäjistöltä virtuositeettia. Ne paljastivat RSO:n tämänhetkiset heikkoudet, mutta ennen kaikkea asettivat tarjottimelle sen parhaimmat puolet. RSO on tällä kaudella tuonut ripottain esiin kansallistaideajattelun varjoon jäänyttä suomalaista 1900-luvun alun musiikkia. Merikannon Pan (1924) on kotimaisen ensiaallon modernismin jännittävimpiä tuotoksia, ja omaperäisyydessään se on ylipäätään suomalainen […]

Toukokuun Rondossakin aiheena olleet taiteelliset tohtorintutkinnot koostuvat tyypillisesti kirjallisesta osuudesta ja konserttisarjasta. Mutta millainen olisi näiden kombinaatio? Sibelius-Akatemiassa taiteellista jatkotutkintoaan valmistelevan Miika Hyytiäisen uutta teosta seuratessa tuli hymyilyttävällä tavalla tunne, että säveltäjä oli pilke silmäkulmassa keksinyt tehdä jotain tämänkaltaista. Tuore musiikkiteatteriteos Voice Box oli samalla kertaa säveltäjän kehittelemän uuden lauluäänen analyysiohjelman esittely, luentomuotoon puettu manifesti tekijän ajatuksista liittyen ihmisäänelle säveltämiseen sekä täysverinen esimerkki Hyytiäisen kokeellisesta musiikkiteatterista, jolle hän on omistanut säveltäjänuransa. Uudenlainen, kokeellinen ooppera, jossa yhdistyvät […]

Klassisessa sinfoniarepertuaarissa tämä lopetus hakee vertaistaan: Mahler on kiidättänyt kuulijan mutkaisia polkuja halki muisteloiden, repivien houreiden ja taivasnäkyjen, kunnes hajanaiset ajatukset kristallisoituvat ekstaattiseksi varmuudeksi, joka enteilee kahdeksannen sinfonian kohoamista ylimaalliseen. Helsingin kaupunginorkesterin ja Susanna Mälkin matka toisen sinfonian parissa huipentui majesteettisella suuruudella ja valontäyteisyydellä, ja Musiikkitalon Kuoro täydennettynä Helsingin kamarikuoron ja Auditen laulajilla kruunasi päätöksen vaikuttavasti. Ylösnousemus-sinfonian päätös on piste, jota kohti megalomaaninen teos koko ajan mutkittelee. Mahlerille ominaisesti se on moniaineksinen, esseemäinen rakennelma, jonka […]

Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin peräkkäiset konsertit esittelivät vastakohtaista antia, aistillis-demonista ja taivaallista. Kummassakin tyylissä olisi voitu mennä vielä pidemmälle, vaikka laadukasta musisointia kuultiinkin. HKO:n kausikorttiyleisö saattoi vähän hätkähtää, kun serbialainen viulisti Nemanja Radulovic asteli lavalle: ollaanko rock-areenalla? Viulistin heavy metal -tyylinen kampaus ja parta, tiukat nahkahousut ja korkeavartiset saappaat ovat kieltämättä outo ilmestys klassisella lavalla. Mutta kun Radulovic alkoi soittaa Chaussonin Poèmea, ulkoinen kuva kääntyi hauskasti: kuultiin hiljaisesti unelmoivaa ja sisäistynyttä soittoa. Sittemmin Radulovic […]

  Helsingin barokkiorkesteri (Hebo) ei ole laajentanut ohjelmistoaan historiassa yhtä pitkälle kuin sisarorkesterinsa Suomalainen barokkiorkesteri (Fibo), joka urakoi vuosikymmen sitten Beethovenin sinfonioiden sarjan ensimmäisenä Suomessa periodisoittimin. Aika paljon lisämuusikoita Hebon pitikin palkata Beethovenin ensimmäistä sinfoniaa varten tiistaina Musiikkitalossa, mutta erinomaisesti se sille sopi – varsinkin kun johtamassa oli alan guru René Jacobs. Hän lähestyi teosta puhtaasti 1700-luvun näkökulmasta, barokin ajan retoriikan perillisenä ja jätti romanttisen kapinoiva sankari -myytin sivuun. Klassismin kirkkauteen kuului tempojen ärhäkkä nopeus ja tekstuurin […]

Fanny ja Felix Mendelssohnin tai Robert ja Clara Schumannin teosten rinnastaminen on ainakin Keski-Euroopassa verraten yleistä tarjoten näkökulmaa näiden musiikkiin myös ihmissuhteiden kautta. Fannyyn ja Felixiin tutustuttiin tänään viulisti Antti Tikkasen, sellisti Markus Hohdin ja pianisti Joonas Ahosen Rödberg-pianotrion konsertissa osana PuKaman konserttisarjaa. Punavuoren kamarimusiikkiyhdistys on viulistipariskunta Minna Pensolan ja Antti Tikkasen organisoima konserttisarja, jonka näkyvin elementti on Pensolan vetämä Klasariklubi. Sen nykyinen kotipaikka on Punavuoren uusi ylpeys G Livelab, jonka lisäksi PuKama on musisoinut […]

Radion sinfoniaorkesterille ei kevään kunniaksi riittänyt yksi tähti, vaan eilisessä konsertissa herkuteltiin sekä Sebastian Fagerlundin uudella orkesteriteoksella että pianokomeetta Daniil Trifonovin vierailulla. 26-vuotias pianisti on jo kulttimaineessa, ja Fagerlund on puolestaan pompannut Suomen tämän hetken kuumimmaksi säveltäjänimeksi. Kummankaan kohdalla menestyksessä ei ole kyse tyhjästä hypestä. Fagerlundin orkesteriteoksista on kovaa vauhtia tulossa uuden suomalaisen musiikin klassikoita. Nyt Hannu Linnun johdolla kantaesitetty Drifts on löyhää jatkoa Stoneworkille (2015), ja vuoden päästä esitetään orkesteritrilogian kolmas osa. Driftsin laajempi […]