Juhlaviikot 2016: Avajaisilta tulvi yli äyräiden
Eilen käynnistyneiden Helsingin juhlaviikkojen klassisen musiikin tarjonta on tänä vuonna piskuinen muttei laiha: taiteellinen johtaja Topi Lehtipuu on halunnut korostaa taiteidenvälisyyttä, ja reipasta yhdistelyä riitti festivaalin avanneessa Kuriton kesäyö -konsertissa. Juhlaviikkojen kaltaisen festivaalin tehtävänä on juuri mahdollistaa yhteistyötä ja uusia avauksia. Yleisöä kestittiin nyt erilaisten elementtien runsaudella ja vaihtelulla jopa siinä määrin, että kokonaisuus tuntui täyteen ahdetulta: uusia teoksia, näyttämöllistä katutanssia, tajunnantyhjentävää ekologista minimalismia ja eksistentiaalista räppiä yhdistettynä turbo-orkesteriin. Oli kaunis ajatus laittaa […]
Arvio: Nauru raikaa surujen läpi
Carnivalisque BRQ Vantaassa Pyhän Laurin kirkossa 8.8. Kansan- ja taidemusiikin välinen raja on vanhemmassa musiikissa veteen piirretty viiva. Italialainen ensemble Micrologus havainnollisti Vantaan barokkimusiikin festivaalilla sitä, miten tyylirajat liukuvat välimerellisessä hengessä. Ohjelmassa oli 1500-luvun Commedia del’arte -ilottelua, jonka kansanomaiset sävelmät saivat myös hienostuneita muotoja. Tarkoitan lähinnä sitä, miten moni laulu moniäänisine kudelmineen kuulosti yli vuosisataa myöhemmältä madrigaalilta ja miten aistikkaasti helisevät kieli- ja jousisoittimet (erilaiset harput, luutut, dulcimer, viola da braccio ja gamba) henkistävät […]
Arvio: Hartaille sätkijöille tuhahti akustista mannaa
Toista kertaa järjestettävä Eloa-festivaali kietoutuu jälleen erikoisiin esityspaikkoihin, kaduntallaajan osallistamiseen ja tanssiin. Tapahtuma pyysi avoimella haasteella aivan keneltä tahansa hipstercredoja eli aikamme uskontunnustuksia pieninä sävellyksinä. Tiistaina 2. elokuuta paikalla tilataideteos Öljysäiliö 468:n konsertissa Itä-Helsingissä ollut Tatu Tamminen, hurahditko sinä johonkin? Kun sain tietää pari viikkoa ennen konserttia, että haastesävellyksiä piti yhtä lukuun ottamatta nyhtää erikseen järjestäjien lähipiiriltä, olin vähän harmissani. Esitysten hetkellä tausta unohtui. Haasteeseen tarttuivat Karhulevyt (Juuso Raunio ja Matias Riikonen), Kari Kriikku, Miika […]
Fanatismin muurit kumoon
Fromental Halévyn Juutalaisnainen oli 1800-luvun puolenvälin suurin oopperahitti, mutta antisemitismi lopetti sen lennon. Nyt se on palaamassa lavoille, syystä: teos kertoo rasismista, uskonnollisen ääriajattelun tuhovoimasta ja suvaitsevaisuuden tarpeesta. Grand opéraa, 1800-luvun ranskalaista valtatyyliä muistellaan aikansa Hollywood-spektaakkelina, jossa jättikuorot, baletit ja ylelliset lavasteet ovat draamaa tärkeämpiä. Tässä yleistyksessä sorrutaan teosten aliarvioimiseen. Totta kai niiden piti houkutella katsomoon nousevaa porvaristoa, mutta rönsyjen ytimessä oli usein kova poliittinen sanoma. Kaksi grand opéran suosituinta teosta, Halévyn Juutalaisnainen […]
Unen ja toden rajoilla
Ranskankielisestä oopperasta löytyy paljon muitakin unohdettuja aarteita kuin edellä esitelty La Juive. Berliinin oopperakesän huipentajina olivat Bohuslav Martinun Juliette ja Jules Massenet’n Tuhkimo, joihin törmää harvoin. Molemmat saivat ensiluokkaiset ohjaukset. Vaikka Martinu on tshekki, Julietta henkii 1930-luvun Pariisin avantgardeteatterin tunnelmaa. Se perustuu Georges Neveux’n näytelmään, joka on surrealismin läpitunkema. Päähenkilö Michel palaa kaupunkiin, jossa on tavannut rakkaansa, mutta huomaakin joutuneensa unohduksen labyrinttiin, jossa ihmiset valeltavat irrallisina vailla muistia ja menneisyyttä. Hän tapaa uudelleen Juliettansa […]
Messiaan matka pään sisään
Karlheinz Stockhausenin megalomaanisen Licht-oopperasarjan tuotannot ovat harvinaisia, mutta Baselin ooppera päätti kautensa sen Torstai-osaan. Kriitikoiden mukaan messiaaninen seikkailu muuttui matkaksi lapsuuden komplekseihin. Anu Komsi loisti naispääosassa. Karlheinz Stockhausenin Licht-oopperat on omistettu eri viikonpäiville, ja kokonaisuus on puolta pidempi kuin Wagnerin Nibelungin sormus. Säveltäjän yritys yhdistää livemusiikki, elektroniikka, tanssi ja näyttämöteknologia tuottaa niin megalomaanisen tuloksen, että oopperat ovat päässeet harvakseltaan tuotantoon niiden kalleuden vuoksi. Donnerstag aus Licht sai kantaesityksensä 1981 La Scalassa, ja toisen […]
Suomalaisväriä Promsissa
BBC Symphony Orchestran ylikapellimestari Sakari Oramo johti BBC Proms -festivaalin avajaiskonsertin Lontoossa ja johtaa myös sen kuuluisan viimeisen illan 10. syyskuuta. Siinä solisteina on iso laulajajoukko, kärjessä tenori Juan Diego Florez, ja perinteisten isänmaallisten brittisävelmien lisäksi ohjelmassa on mm. Rossinin ja Donizettin ooppera-aarioita. Oramo urakoi lisäksi konsertit 10. ja 14.8. Pekka Kuusisto tekee festivaalilla debyyttinsä soittaen Tshaikovskin viulukonserton, Karita Mattila laulaa Tapaus Makropulos -oopperassa, ja Esa-Pekka Salonen johtaa Philharmoniaa ja John Stogårds BBC […]
Arvio: Taiteilijakodissa musiikki tulee lähelle
Meidän Festivaalin suosituimpia tilaisuuksia ovat perinteisesti olleet konsertit Tuusulanjärven legendaarisissa taiteilijakodeissa. Ainola myydään yleensä pikavauhtia loppuun, ja myös viereinen Suviranta pullisteli yleisöä torstaisessa konsertissa. Ainola ja Ahola ovat museoita, mutta Eero Järnefeltin Suviranta on yhä suvun omassa käytössä, ja elämän merkit tekevät vierailusta yksityisemmän kokemuksen. Talon isäntä Juhani Kolehmainen toivottaa konserttivieraat tervetulleiksi ja pahoittelee mahdollista kuumuutta. Onneksi taiteilijan ateljeehuone on korkea, joten ilmaa riittää niin musiikille kuin hengittämiseen. Valtava takaikkuna tuo valoa ja vehreää puutahratunnelmaa. […]
Arvio: Perus-Otello toimi – riittääkö se?
Savonlinnan oopperajuhlien tämän vuoden uutuus, Verdin Otello, on tyypillistä linna-antia: ohjauksellisesti hampaatonta mutta musiikillisesti ja tilaelämyksenä komeaa – kunhan katsojalla on onnea pääosan esittäjän kunnon suhteen. Mustasukkaisuutensa pauloihin vähitellen hirttäytyvä Otello on kieltämättä kova pala tenorille kuin tenorille, sillä ilmaistavana on valtava tunteiden skaala, ja äänen täytyy taipua sankarillisesta kalskeesta ja pelottavista raivonpuuskista epävarmuuden ja psyykkisen hajoamisen tilaan – ja toki kerran myös romanttiseen kauneuteen. Näkemässäni esityksessä (19.7.) Kristian Benediktin ääni takertui kurkkuun ja […]
Arvio: Resitaali veti suut hymyyn
Kanadalaispianisti Angela Hewittin resitaali Meidän Festivaalilla veti salin täyteen ja suut hymyyn. Konserttitila, Kallio-Kuninkalan pieni, latoon rakennettu sali oli tähän intiimiin ja tarkkaan kuuluvaan kokemukseen oivallinen. Bachin kaksiäänisissä inventioissa jokainen sävel kaikui salissa terävästi ja rytmisen tarkasti. Flyygelin kannesta heijastuvista Hewittin kasvoista kuvastui päättäväisyys ja keskittyminen, myös puhdas nautinto soittaa, mitä oli kuulokokemuksen ohella ilo seurata. Pianisti vaihteli innokkaasti osasta toiseen, rauhoittaen edellisen lopun ja käyden sitten käsiksi seuraavaan. Beethovenin Myrsky-sonaatissa etenkin ensimmäinen osa jäi […]
Arvio: Meidän Festivaali on tietoisesti vaiheessa
Meidän Festivaali otti tietoisen riskin asettaessaan Pekka Kuusiston johdolla tämän kesän teemakseen monimerkityksellisen ”Vaiheessa”. Festivaaliviikon rungon muodostavat taiteilijavieraiden luomat vaihekokonaisuudet, jotka on paloiteltu ympäri konserttitarjontaa ”jatkuu ensi numerossa” -tyyliin. Konsepti on ongelmallinen. Jo annostelu turhauttaa: mieluummin kuulisi koko paketin kerralla. Lisäksi näissä kokonaisuuksissa vaihe-teemaa on tulkittu lähes yksinomaan historiallisina kertomuksina: on nykyjongleerauksen, jousikvartetin ja moniäänisen kitaran historiallisia vaiheita. Meidän Festivaalin mittapuulla tällaiset sivistävät repertuaariretket tuntuvat vähän arkisilta. Vaihe-ajatuksen rikkaammat assosiaatiot – keskeneräisyys, avoimuus, liike, hetket, […]
Arvio: Huikea kaveri-consort eli kuuntelusta
Viime kesänä kaksikymppisiään juhlinut Sastamala Gregoriana sai tänä vuonna Finland Festivalsin jakaman Vuoden festivaali -tittelin. Tunnustus edellyttää tapahtumalta paitsi laatua myös kykyä luoda nahkaansa, ja Pirkanmaalla järjestettävä vanhan musiikin festivaali vastasi vaatimukseen tuomalla nyt ensi kertaa konsertteihinsa uutta musiikkia rinnastettuna menneiden vuosisatojen avantgardeen, kuten 1300-luvun alun tai 1500–1600 -lukujen vaihteen musiikillisiin uudistuksiin. Teemaa esimerkillisti ensi kertaa Suomessa vieraillut nuori brittiläinen lauluyhtye The Marian Consort, joka on erikoistunut renessanssipolyfonian ja uuden musiikin yhdistämiseen. Yhtye tilaa ahkerasti […]
