Lappeenrannan laulukilpailu: Liedien semifinaali
3. ja 4. tammikuuta järjestettyjä välieriä pitivät hallussaan etenkin mezzosopraanot ja baritonit. 18. valtakunnallinen Lappeenrannan laulukilpailu esittelee jälleen liudan nuoria laulajalupauksia. Jury valitsi kilpailun viidentoista semifinalistin joukosta yhdeksän loppiaisena 6. tammikuuta klo 18 alkavaan loppukilpailuun. Finaalissa kuullaan ooppera-aarioita Tibor Bogányin johtaman Lappeenrannan kaupunginorkesterin säestämänä. Välierässä osallistujien oli määrä esittää erityylisistä lauluista muodostuva kokonaisuus, jonka lauluista vähintään yksi täytyi olla Brahmsin, Loewen, Mendelssohnin, Schubertin tai Schumannin lied. Lisäksi ohjelmassa täytyi olla vähintään yksi Hugo Wolfin lied […]
Boulez sai jalat alleen
Pariisin klassinen musiikkielämä on toipunut terroristi-iskun aiheuttamasta shokista, ja konserttitalot ja ooppera pullistelivat jo joulun alla yleisöä entiseen tapaan. Baletissa kauden odotettuja tapauksia oli Pierre Boulezin musiikkiin tehty uutuusteos. Baletti on yhtä painava osa Opera de Paris’n kahden talon ohjelmistoja kuin oopperakin, ja yleisössä se herättää jopa suurempia intohimoja. Huippuryhmän johdossa on tämän kauden alusta ollut ranskalainen, New York City Ballet’ssa pitkään tanssinut Benjamin Millepied, joka on ottanut valinnoissaan uuden, kantaesityksiä korostavan suunnan. Hienoa, […]
Arvio: Riekkumista rotkon reunalla
”Miksi ihmisiä pitää huijata noin typerillä huhuilla”, kysyy pietarilainen herrasmies, kun kollegioasessori Kovalijovin omille teilleen paennutta nenää ei löydykään Kesäpuutahrasta, vaikka väki on joukkohysterian vallassa rynnännyt sinne sitä katsomaan. Tässä yksi lukemattomista Shostakovitshin Nenä-oopperan repliikeistä, joista voisi vääntää vaikka mitä ajankohtaista. Gogolin kertomukseen perustuva teksti pursuaa piikkejä aikansa neuvostoyhteiskuntaan: poliisivaltaan, korruptioon, teollistumisen ajan vieraantumiseen ja identiteettikriisiin. Kenelle vain voi tapahtua mitä tahansa. Shostakovitsh oli 22-vuotinaana suurlupauksena voimiensa tunnossa, ja Nenä on villissä vimmassaan hänen radikaaleimpia […]
Scifi kohtasi romantiikan
Uusia tuulia yritetään saada myös Pariisin oopperassa – ainakin ohjausten muodossa. Bastillessa syyskauden päätuotanto, Schönbergin Mooses ja Aaron lavalla töllistelevine härkineen sai seurakseen Berlioz’n Faustin tuomion, johon latvialainen ohjaaja Alvis Hermanis oli ympännyt scifi-henkiset kehystarinat ALS-tautia sairastavasta fyysikko Stephen Hawkingista, Marsin valloituksesta ja biofysiikasta. Esitys nostatti raivokkaat buu-huudot. En minäkään pitänyt toteutusta täysosumana. Ylivirikkeellinen videoanti (merenalaisia maisemia, etanoita, pieneliöitä, Mars-luotaimen kulkua ja Mars-mönkijää) ja fyysikon kuljettelut koko ajan mukana pyörätuolissa tuntuivat ulkokohtaisilta. Mutta ei idea silti […]
Arvio: Storgårdsin uljaat jäähyväiset
John Storgårds voi jättää ylikapellimestarin pestinsä tyytyväisenä: vuoden 2008 jälkeen ja etenkin viime vuosina Helsingin kaupunginorkesteri on monipuolistunut ja terävöitynyt menettämättä silti väkevää ominaissointiaan. Piristynyt ohjelmasuunnittelu sekä vuosi sitten alkanut, nyt myös uusiin nettisivuihin jatkunut visuaalisen ilmeen uudistus on viimeistellyt orkesterin trimmautumisen yhä kiinnostavammaksi. Susanna Mälkki saa orkesterin syksyllä huomaansa lupaavassa tilanteessa. ”] ”Jontten” lähtöä juhlittiin koskettavasti (ja tyylikkäästi ilman väliaikaa) Mahlerin seitsemännellä sinfonialla, joka orkestraalisessa haastavuudessaan ja äärimmäisyydessään oli oivallinen valinta jäähyväiskonserttiin: kontrastien paljouden, […]
Arvio: Joulubaletti päivitettiin nykytanssin keinoin
Baletti kuuluu jouluun. Perheenä mennään katsomaan Pähkinänsärkijää, Joutsenlampea tai vaikkaLumikuningatarta. Voisiko jokin muu kuin idealisoitu sadun lumo olla syy viedä lapsi balettiin? Voiko klasikkobaletti olla relevantti? Tällaisia kysymyksiä ei Suomessa useinkaan esitetä, mutta Taideyliopiston opiskelijoita ne askarruttivat. Vastauksena syntyi uusi, 5.–9. luokkalaisille suunnattu versio Tshaikovskin Pähkinänsärkijästä, jonka taideopiskelijoiden tiimi toteutti yhdessä Nurmijärven Tanssiopiston 13–16-vuotiaiden tanssijoiden kanssa. Klassisen baletin perinteisyyden säilyttämiseen vedotaan usein juuri lapsikatsojilla, mutta minkälaisen kuvan nostalgisointi antaa tästä taidemuodosta ja klassisesta musiikista? Pähkinänsärkijä 2.0:n tavoitteena […]
Joulubaletti päivitettiin nykytanssin keinoin
Musiikkitalon Black Box 16.12. klo 18 Pähkinänsärkijä 2.0. Nurmijärven Tanssiopiston oppilaita ArtsOrchestra, joht. Kaapo Ijas Lotta Wichmann, koreografia Tuulikki Blom ja Tytti Arola, ääni- ja visuaalinen suunnittelu Baletti kuuluu jouluun. Perheenä mennään katsomaan Pähkinänsärkijää, Joutsenlampea tai vaikka Lumikuningatarta. Voisiko jokin muu kuin idealisoitu sadun lumo olla syy viedä lapsi balettiin? Voiko klasikkobaletti olla relevantti? Tällaisia kysymyksiä ei Suomessa useinkaan esitetä, mutta Taideyliopiston opiskelijoita ne askarruttivat. Vastauksena syntyi uusi, 5.–9. luokkalaisille suunnattu versio Tshaikovskin Pähkinänsärkijästä, […]
Arvio: HKO järjesti hienot synttärit
Helsingin kaupunginorkesteri näytti Sibeliuksen juhlakonsertissaan paikkansa maan perinteikkäämpänä säveltäjän tulkkina. Ylikapellimestarikauttaan lopetteleva John Storgårds (tämä oli sen toiseksi viimeinen konsertti) loi latautuneen juhlatunnelman, joka huipentui seitsemännen sinfonian esitykseen. Siinä HKO:n muheva sointi kukki rikkaimmillaan. Storgårds loi teoksesta yhden intensiivisen kaaren, jossa silti yksityiskohdilla oli tilaa elää. Kun todistellaan Sibeliuksen rakenteiden loogisuutta ja balansoidaan joka yksityiskohta kuin jotain antiikkiesinettä puunaten, siinä tulee helposti pingottunut vaikutelma. Siitä on ollut nyt tietoakaan – musisointi oli myös vapautuneen […]
Arvio: Suomalainen minimalismi ammentaa luonnosta
Defunensemblen tuore julkaisu define function on muhkea tuplalevyllinen kansainvälistä ja kotimaista elektroakustista nykymusiikkia ja kattava kierros yhtyeen omimpaan ohjelmistoon. Eilinen levyjulkistamiskonsertti ei kuitenkaan esitellyt levyn sisältöä vaan juhlisti tapausta kahdella klassikolla: Kimmo Kuokkalan (s. 1973) teos O (2011) on muodostunut yhtyeen bravuuriksi maailmalla, kun taas Philip Glassin minimalismihitti Music in Fifths, joka ei sinällään kuulu yhtyeen perusruokavalioon, soi nyt defunensemblen näköisenä ja kuuloisena tulkintana. Hypnoottinen, minimalistinen estetiikka sitoi konserttia, jota yleisö seurasi intiimissä piirissä […]
Sibelius-viulukilpailu: Finaalivaihe on alkanut
Jean Sibelius -viulukilpailun kolmen illan finaalivaihe käynnistyi eilen maanantaina jännittävissä tunnelmissa. Suomalaisyleisön kannalta merkittävää tietysti oli, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1975 finaaliin ei päässyt yhtäkään suomalaista. Sara Etelävuori ja Pekko Pulakka onnistuivat hienosti – etenkin Etelävuoren Mendelssohn-sonaatti oli välierän parhaimmistoa – mutta kilpailun erittäin korkea taso tuli vastaan. Monet huiput karsiutuivat, ja varsinkin Kerson Leongin ja Diana Tishchenkon putoaminen nostatti aiheellisen äläkän. Hienoa kuitenkin on, että kuuden finalistin joukko koostuu hyvin erilaisista soittajista. […]
Humaanin ladyn paluu
Kun Mitsuko Uchidan pianokonsertti Suntory Hallissa oli alkamassa, yhtäkkiä yleisö kohahti ja nousi seisomaan. Japanini keisarinna Michiko asteli sivuaitioon. Tämä kuvastaa Uchidan asemaa maassa. Vaikka hän muutti perheensä kanssa jo nuorena Wieniin ja asuu nyt Lontoossa, japanilaiset pitävät häntä omanaan. Suntory Hallille hän on erityinen lähettiläs, jonka jokainen vierailu niin solistina kuin yhtyeiden kanssa on tapaus. Uchidan sisäistynyt ja humaani soitto on universaalia, mutta halutessaan siitä voi löytää myös japanilaisia piirteitä, vähäeleisyyden taakse kätkeytyviä […]
Maailman paras konserttisali
Suntory Hallin erinomaisen akustiikan salaisuutena on luottaminen luonnollisiin heijastuspintoihin, harmonisiin suhteisiin ja laadukkaisiin materiaaleihin kuten vanhaan tammipuuhun. Rieger-rakentamon tekemät 74-äänikertaiseet urut ovat Japanin suurimmat. Talo menee vuonna 2017 remonttiin puoleksi vuodeksi. Maailman parhaiten soiva viskirahoilla rakennettu viinitarha – näinkin voi Tokion Suntory Hallia kuvailla. Sillä on ollut keskeinen rooli klassisen musiikin juurruttamisessa osaksi japanilaisten elämää. Ensi vuonna talo viettää 30-vuotisjuhliaan huikealla ohjelmistolla. Vuonna 1986 valmistunut Suntory Hall on ollut Japanin edelläkävijä akustisen designinsa ja kansainväliseen […]
