Tanssi

  Kansallisbaletti juhlisti 100-vuotista taivaltaan tilaamalla koreografi Jorma Elolta Jean Sibeliuksen elämään perustuva kerronnallisen baletin. Suomalaisten into kansallisten suurmiesoopperoiden tekemiseen on tunnettua, mutta kansallissäveltäjään ei ole oopperassa uskallettu tarttua. Nyt baletti korvaa senkin puutteen. Teos on helposti lähestyttävä, mutta kovin syvälle se ei kohteeseensa yllä. Sibelius on suomalaisessa balettimusiikissa eniten käytetty säveltäjä – paradoksaalisesti, sillä hän ei säveltänyt yhtään balettia. 1930-luvulta alkaen nähtiin ensin muutama juonipohjainen teos (mm. Satu, Scaramouche), mutta pian todettiin, että realismi ei sovi Sibeliuksen musiikkiin, ja […]

Tanssiteatteri Sivuun Ensemble: Silentopia. Espoon kaupunginteatteri 20.4.2022. Lavataiteet laajemminkin pääsivät tänä vuonna estradille April Jazzilla, kun festivaali yhdessä Espoon kaupunginteatterin kanssa tarjosi tanssiteatteri Sivuun Ensemblelle tilan Silentopialle, teokselle, jonka luontokadon ja ilmastonmuutoksen teemat eivät kulu tai vanhene, ainakaan niin kauan kuin ne jatkavat kärjistymistään. Hälyttäviin ympäristöuutisointiin suhtautuminen on harvoin neutraalia: reaktioiden toisessa päässä on vähättely ja suoranainen kieltäminen, ja toisaalta yhä useammissa antroposeenin kiihtyvä romahdus aiheuttaa ahdistusta ja lohduttomuutta – sekä aktivistista toimintaa katastrofin ehkäisemiseksi, […]

  Requiem ei toki ole ”Verdin paras ooppera”, kuten joskus sananparsi on kulkenut, mutta se antaa hyvät edellytykset laajentaa hengellinen sisältö ritualistiseksi näyttämödraamaksi. Teos oli jo säveltäjän mielessä muuta kuin perinteinen katolinen sielunmessu. Sen tapa käsitellä hätää ja toivoa on niin yleisinhimillinen, että se toimii ilman kirkollista kontekstia. Saksalaisen koreografin Christian Spuckin balettiversio Messa di Requiemista sai ensi-iltansa Zürichin oopperassa 2016 ja on sen jälkeen rantautunut myös Berliiniin ja Amsterdamiin. Helsinki oli tuotannon neljäs etappi, […]

Mikä olikaan vuoden 2022 tärkein kulttuurinen avaus pääkaupunkiseudulla? Vastaus lienee selvä: Tanssin talon avautuminen ja varsinkin se, että se toteutui näin hienolla kansainvälisellä ohjelmistolla. Se keräsi täysiä saleja, mikä tarkoittaa paljon uutta yleisöä koko taidemuodolle. Heränneestä mielenkiinnosta ovat hyötyneet myös suomalaiset ryhmät. Tärkeimmät kansainväliset vierailut olivat Anne Teresa De Keersmaekerin Rosas-ryhmän Mystery sonatas, Tero Saarisen VORTEX Korean kansalliselle tanssiryhmälle ja huipennuksena Pina Bauschin Vollmond, jonka hänen nimeään kantava Wuppertalin tanssiteatteri esitti. Näiden saamisessa tärkeässä roolissa oli Jane […]

Musiikkitalon Black Box 16.12. klo 18 Pähkinänsärkijä 2.0. Nurmijärven Tanssiopiston oppilaita ArtsOrchestra, joht. Kaapo Ijas Lotta Wichmann, koreografia Tuulikki Blom ja Tytti Arola, ääni- ja visuaalinen suunnittelu   Baletti kuuluu jouluun. Perheenä mennään katsomaan Pähkinänsärkijää, Joutsenlampea tai vaikka Lumikuningatarta. Voisiko jokin muu kuin idealisoitu sadun lumo olla syy viedä lapsi balettiin? Voiko klasikkobaletti olla relevantti? Tällaisia kysymyksiä ei Suomessa useinkaan esitetä, mutta Taideyliopiston opiskelijoita ne askarruttivat. Vastauksena syntyi uusi, 5.–9. luokkalaisille suunnattu versio Tshaikovskin Pähkinänsärkijästä, […]

  Modernin taidemusiikin ja tanssin merkitykselliset kohtaamiset ovat sen verran harvinaisia, että jokaisesta niistä tulee iloita – vaikka ne eivät erillisinä edustaisi ajankohtaisinta innovaatiota. Sellainen oli Saksan tunnetuimman nykykoreografin Sasha Waltzin ja itävaltalaisen mestarisäveltäjän Georg Friedrich Haasin yhteistyö SYM-PHONIE MMXX Berliinissä. Haasin sateenkaarimaisesta spektrimusiikista vaikutteita saanut ja mikrotonaalisuudella sointeja kiihottavasti laajentava tyyli on innostanut Waltzia aiemminkin pienempiin teoksiin, mutta tästä uutuudesta piti tulla iso sinfoninen manifesti hänen kaudelleen Staatsballet Berlinin toisena johtajana – ja samalla todiste […]

Kansallisbaletti on viime aikoina tarjonnut uusissa juonellisissa klassikoissaan lähinnä pettymyksiä toisensa perään, ja uusi Kamelianainen jatkaa johdonmukaisesti samalla linjalla. Alexandre Dumas’n romaani pariisilaisen kurtisaanin elostelusta, rakastumisesta ja keuhkotautiin kuolemisesta on saanut lukemattomia näyttämötulkintoja, niistä tunnetuimpana Verdin ooppera La Traviata. Baletiksikin se on päätynyt useaan kertaan, ehkä hienoimmin John Neumeierin koreografiana, joka valmistui Stuttgartiin 1978. En voi ymmärtää, mikä on saanut Kansallisbaletin johtajan Kenneth Greven tarttumaan juuri Val Camiparolin vuonna 1994 Floridan baletille valmistuneeseen versioon. Se […]

  Balettimestari Juhani Teräsvuoren kuratoima Lappeenrannan balettigaala on jo seitsemättä kertaa tuonut tanssimaailman tähtiä Etelä-Karjalaan, ja tänä vuonna tapahtuma vieraili myös Tampere-talossa. Kansainvälisissä tanssivierailuissa onkin talolle hyvä markkinarako, sillä ne loistavat poissaolollaan pääkaupungissa. Gaaloissa nähdään yleensä klassisen baletin bravuurinumeroja ja moderneja otoksia, mutta jos kokonaisuus on pelkkiä pyrähdyksiä, sillisalaatista jää nälkä. Erinomainen veto olikin antaa 15-jäseniselle Dortmundin baletille loppuun isompi numero, ruotsalaisen tanssimaailman 28-vuotiaan lemmikin Alexander Ekmanin puolituntinen Cacti (Kaktus). Se oli piristävintä tanssiteatteria mitä […]