TUOREIMMAT

Vuosi sitten pitkän remontin jälkeen uudelleen avattu Opéra comique vastasi Pariisin oopperasyksyn suurimmasta yllätyksestä Rossinin Veijarikreivin (Le Comte Ory) loistavalla tuotannolla. Taloahan ei ole yhdistetty virtuoosilauluun vaan nimeään vastaavaan ranskalaisen koomisen oopperan muotoon, johon kuuluvat puhutut resitatiivit. Toisaalta Veijarikreivi alkuperäisessä ranskankielisessä muodossaan ei ole kaukana tästä traditiosta, vaikka päärooleihin tarvitaankin koloratuuritaitureita. Juurille meneminen korostui myös tuotannossa: Louis Langréen johtama Champs-Elyséen orkesteri käytti periodisoittimia, ja Denis Podalydésin ohjaus oli säveltäjän ajan epookkia ja panosti ensembletyöhön. Tilannekomiikka […]

  Pariisin ooppera joutuu etsimään uuden ylikapellimestarin, kun tehtävässä vuodesta 2009 työskennellyt Philippe Jordan, 43, lähtee syksyllä 2020 Wienin valtionoopperan Generalmusikdirektoriksi. Jordan on tehnyt Pariisissa loistavaa työtä erityisesti orkesterin tasoa kohottamalla. Aiemmin se oli hyvinkin epätarkan soiton maineessa, mutta Jordanin johdolla siitä on tullut paitsi syväsointinen Wagner-orkesteri, myös iskevä konserttikokoonpano. Ennen lähtöään Jordan valmistaa vielä mm. uuden version Wagnerin Ringistä. Tänä keväänä hän huipentaa kauden Wagnerin Parsifalin tuotannolla huhti-toukokuussa. Ranskalaisen ohjelmiston osalta Jordan on ansiokkaasti […]

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian muhkea näyteikkuna Sibafest muistaa tänä vuonna kansalaissotaa otsikolla Kansalaisrauha, ja Atso Almilan suunnittelemassa hienossa ohjelmistossa toistuvat sodan, rauhan ja yhteisöllisyyden teemat. Yksi päätapahtumista on Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhteistyössä tulkitsema Sotilaan tarina. Igor Stravinskyn yhdessä kirjailija Charles-Ferdinand Ramuzin alunperin kolmelle näyttelijälle, tanssijalle ja soitinseptetolle luoma musiikkiteatteriteos elää konserttiohjelmistoissa suosittuna konserttisarjana, mutta täysipainoisia näyttämöesityksiä on harvemmassa. Muutama vuosi sitten sellainen nähtiin Savonlinnassa, ja kontekstina oli tanssiteatteri. Sibafestin esityksessä ohjaus oli ohjaajaopiskelija Juho Mantereen ja tulokulma […]

Radion sinfoniaorkesterin torstaina päättynyt Beethoven-festivaali oli menestys. Kävijöitä oli yli 10 000, ja moni tilaisuus oli loppuunmyyty. Orkesteri julkisti saman tien seuraavan, syksyllä 2019 pidettävän festivaalinsa teeman: se on Magnus Lindberg ja hänen tuotannossaan oleellisesti esillä oleva tradition ja uuden välinen suhde. Beethoven-festivaali päättyi Sir Roger Norringtonin johtamaan yhdeksänteen sinfoniaan. Siihen oli nivottu ilman taukoa soitettu Lindbergin Two episodes, joka on tehty ikään kuin alkukaneetiksi sinfonialle ja lainailee sen elementtejä. Silti teos toimii myös itsenään. Beethovenin […]

Nainen on piiloutunut peitoista tehtyyn majaan läppärinsä ääreen, mutta videokamera kurkistaa sinnekin ja tuo kaiken näytölle yleisön eteen. Miten hän pusertaa Hello Kitty -nuken muovipussiin ja ottaa sen kanssa selfien. Ja miten hän katsoo uudestaan ja uudestaan vanhaa mustavalkofilmiä lapsesta, joka sysätään pois äitinsä luota. Lopuksi, juuri kun haluaisimme taputtaa, nainen alkaa puhua yksitoikkoisella äänellä tuosta videosta. Ääni muuttuu lauluksi: ”Kun sen katsoo tarpeeksi monta kertaa, se ei enää tunnu miltään.” Heinz-Juhani Hofmannin uusi monologiooppera […]

Radion sinfoniaorkesteri perusti oman festivaalin voidakseen syväluodata eri aiheita, ja nyt loppuaan lähenevän, yhteensä kaksiviikkoisen tapahtuman Beethoven-teemaan on toden totta luotu kattava katse. Ohjelmassa on ollut ooppera Fidelio, kamarimusiikkia sekä rinnastuksia aikalaisiin ja 1900-luvun musiikkiin. Uusi Helsinki -kvartetin konsertissa lennähdettiin Wieniin, tuohon radikaaliuden ja konservatiivisuuden ristiriitaiseen tyyssijaan, jossa sata vuotta Beethovenin vallankumouksen jälkeen Schönberg oppilaineen laukaisi uuden vaiheen musiikin historiassa. Kokonaisen romanttisen aikakauden esikuvaksi noussut Beethoven sekä tonaalisuudesta atonaalisuuteen murtautunut Wienin toinen koulukunta voitaneen nimetä […]

Luigi Nono halusi musiikillaan ottaa kantaa. La fabbrica illuminata (Valaistu tehdas, 1964) joutui aikoinaan sensuurin hampaisiin kuvatessaan tehdastyöläisten todellisuutta genovalaiselta terästehtaalta kerätyn äänimateriaalin ja sopraanosolistin runollisen tekstin välityksellä. Kallion Nykymusiikkipäivät ovat tänä vuonna siirtyneet Vapaan Taiteen Tilasta Konepajan Brunoon, eikä Nonon tehdasmusiikille olisi voinut löytyä Helsingistä osuvampaa esityspaikkaa. Nelikanavainen ääninauha ja Meeri Pulakan upeasti esittämä lauluosuus saivat jännittävästi valaistun hallin soimaan kauttaaltaan ja ikään kuin herättivät vanhan rakennuksen sielun seinien uumenista. Nono painotti, ettei hänen […]