Ortodoksisesta kokoöisestä vigiliasta tulee pääsiäisenä suuri Kristuksen ylösnousemuksen, pelastuksen ja elämän uudistumisen juhla. Rahmaninov tarkoitti Vigiliansa op. 37 ennen muuta konserttikäyttöön, mutta ehtoo-, aamu- ja ensimmäisestä hetkipalveluksesta koostuva kokonaisuus seuraa liturgista käytäntöä. Amerikkalaisen Clarion-kuoron levytyksessä sitä vahvistavat mm. papin ja diakonin avaavat puheenvuorot, joihin kuoron ensimmäiset repliikit tulevat vastauksena. Lisäksi Steven Fox on ripotellut palveluskokonaisuuteen Rahmaninovin hyödyntämiä vanhoja kiovalaisia ja znamenni-sävelmiä, joiden kautta musiikki laajenee ajattomaksi meditaatioksi ortodoksisen ajattelun perinteestä.
Vaikka Rahmaninovin konsepti on romanttinen, teoksen perspektiivissä julistuksesta meditaatioon, ylistyksestä nöyryyteen sekä katumuksesta kiitollisuuteen toteutuu kristillisen historian läpäisevä punainen lanka. Sen sanoma tuntuu erityisen ajankohtaiselta nyt, kun kaksi ortodoksista kansakuntaa käy sotaa toisiaan vastaan. Moskovan patriarkaatti on ottanut tilanteessa venäläistä sodanjohtoa myötäilevän kannan, ja on ymmärrettävää, jos venäläiset levytykset Rahmaninovin Vigiliasta eivät nyt tunnu oikeilta.
Clarion-kuorolla on tarpeelliset bassoresurssit sekä USA:ssa asuvan asiantuntija Vladimir Morosanin tuki takanaan. 32-henkinen kuoro yltää massiivisiin huippuihin, mutta myös läpikuultavaan henkevyyteen. Fox on kokenut ortodoksisen musiikin tulkki ja johtanut Naxos-merkille monia harvinaisuuksia. Pentatonen tuotannon tukemana hän harppaa kuoroineen uudelle tasolle, joka tekee oikeutta Rahmaninovin eeppiselle näkemykselle. Suositeltava vaihtoehto voisi olla ukrainalainen Dumka-kuoro (Regis, Brilliant, Musica sacra).
Antti Häyrynen