Sodanjälkeisestä modernismista on alkanut kiteytyä klassikoita, joita esitetään ja levytetään yhä uudelleen. Witold Lutoslawskin ja Henri Dutilleux’n vuonna 1970 Mstislav Rostropovitsille säveltämät sellokonsertot kuuluvat tähän joukkoon. Kuuluisa kantaesittäjä antoi teoksille lentävän lähdön, mutta sen jälkeen niihin ovat tarttuneet kymmenet muut sellistit, viimeisimpänä saksalais-kanadalainen Johannes Moser. Hänen tulkintojaan leimaa germaaninen päättäväisyys ja viimeistely, johon Thomas Søndergårdin johtama Berliinin RSO antaa aktiivisen panoksen. Molemmissa teoksissa konserton idea on ajateltu uusiksi. Lutoslawskilla solistin ja orkesterin välisestä konfliktista on […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
