Vaughan Williamsin “Antarktinen” sinfonia kuulostaa Martyn Brabbinsin ja BBC:n sinfoniaorkesterin tulkintana tavallista kukkeammalta. Kyse on ehkä enemmän Hyperionin mehevästä äänityksestä kuin ilmastonmuutoksesta. Vaikka esityksessä riittää julmistelevaa draamaa, tuntuu kuin jotain musiikin hyisestä piittaamattomuudesta olisi jäänyt sivuun. Se voi olla tarkoituskin, sillä musiikki syntyi alun perin Robert Scottista kertovaan elokuvaan, jossa pieleen menneestä etelänavan valloituksesta leivottiin sankaritarinaa. Myös Elisabeth Wattsin sopraanosoolot kuulostavat tavallista verevämmiltä, ja on hauska idea käyttää tuulikoneen sijaan nauhoitettua viimaa. Viisi vuotta myöhemmin […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
