Carl Philipp Emanuel Bach ei ole unohdettu mestari, mutta silti hänen todellinen laatunsa on ymmärretty vasta viime vuosina. Hänen duosonaattejaan ei kuule kovin usein, ja Rachel Podger ja Kristian Bezuidenhout ovat koonneet niistä valikoiman, joka kertoo lajin kehityksestä 1700-luvulla. Teostyypin ohella välineet kehittyivät, ja Bezuidenhout soittaa vuoroin Walter & Sohnin mukaan rakennettua fortepianoa ja vuoroin Pascal Taskinin malliin rakennettua cembaloa. Teoksista varhaisin on barokkinen g-molli-sonaatti H. 542.5, jota on arveltu isä- ja poika-Bachin yhdessä laatimaksi. […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
