sunnuntai helmikuu 5. 2023

Ferdinand Ries

Ferdinand Ries: Grand Sextet op. 100, Sekstetto op. 142, Pianotrio op. 143, Johdanto ja venäläinen tanssi op. 113/1. The Nash Ensemble. Hyperion CDA68380.

Ferdinand Riesin (17841838) kohtalona on ollut jäädä opettajansa Beethovenin varjoon, jota hän itse syvensi vuonna 1838 julkaistulla muistelmateoksella – edelleen luotettavimpia aikalaislähteitä Beethovenista. Toimittuaan 1800-luvun alussa mestarinsa sihteerinä ja managerina Ries ryhtyi rakentamaan pianistin- ja säveltäjänuraa kauempana. Vuosina 18131924 hän menestyi Lontoossa, jossa Nash-yhtyeen levyttämät konsertoivat kamariteokset syntyivät. Ries oli erinomainen pianisti ja laittaa Simon Crawford-Phillipsin lujille virtuoosisesti säkenöivässä ”Suuressa sekstetossa”.

Nash-yhtyeen jousisoittajat haastavat hänet aina kun voivat, ja Graham Mitchellin kontrabasso antaa reippaalle teokselle orkestraalista painoa. Kohokohtana ovat hitaan osan kukkeat muunnelmat irlantilaisballadista ”Kesän viimeinen ruusu”. Benjamin Firth on pianisti synkemmässä g-molli-sekstetossa, jonka kokoonpanoon kuuluu lisäksi harppu, klarinetti, fagotti, käyrätorvi ja basso. Ries vietti aikaa myös Venäjällä, joka inspiroi Johdannon ja venäläisen tanssin sellolle ja bravuurityyliin kiilaavalle pianolle. Pianotrio c-mollissa tulee lähimmäs Beethovenia, mutta ei mitenkään häiritsevästi, eikä samassa mitassa kuin Riesin sinfonioissa. Englantilaismuusikoiden innostus on tarttuvaa, ja levy tarjoaa viihdyttävän kurkistuksen varhaisromanttiseen musiikkiin jättiläisen katveessa.

Antti Häyrynen

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

Soitin- ja kamarimusiikki