”Tunnen olevani turvallisilla vesillä, kun olen aina vain musiikin sanansaattaja. Minulla ei ole mitään muuta henkilökohtaista agendaa. Olen säveltäjien puolestapuhuja.”
Kapellimestari Susanna Mälkki Gloriassa 2/2017.
“Tätä työpaikkaa ei saa puhumalla eikä suhteilla, vaan näyttämällä kykynsä.”
Lappeenrannan kaupunginorkesterin klarinetisti ja koesoiton valintaraadin jäsen Jorma Lautanen Etelä-Saimaassa 31.1.2017.
“Monin paikoin lapsen pitää vieläkin läpäistä testit päästäkseen perusopetukseen. Kun sitten oman kylän motivoituneimmat ja lahjakkaimmat oppilaat ohjataan muualle jatko-oppiin, paikallinen pajatso tyhjenee. Siksi joka kylälle pitäisi saada pystyyn orkesteri. Jokaisella on oikeus harrastaa musiikkia. Eikä paikallista perinnettä pidä päästää näivettymään.”
Näppärikurssien vetäjä Mauno Järvelä Maaseudun tulevaisuudessa 5.2.2017.
”Olen kiitollinen Suomelle, joka antoi tilaisuuden niin vanhalle aloittelijalle. Muualla se ei ehkä olisi ollut mahdollista.”
Kapellimestari Anna-Maria Helsing 32-vuotiaana aloitetuista kapellimestariopinnoistaan. Aamulehden Taide & Viihde -liite 13.2.2017.
“Kantaesitykseen liittyy aina pieni kutkutus, mutta ei se enää ole niin hirveän jännittävää. Matkalla konserttipaikalle tulee aina mietittyä, että mitäs sitä taas tulikaan kirjoitettua.”
Säveltäjä Kalevi Aho Keskipohjanmaa-lehdessä 15.2.2017.
“Kun puhutaan pelkästä “hyvästä” musiikista, on helppo perustella sitä, miksi vanha kaanon jyllää. Onhan kiistaton tosiasia, että Johann Sebastian Bach sävelsi poikkeuksellisen hyvää musiikkia. Samaa ei voi sanoa säveltäjistä, joka vasta aloittelevat uraansa. Huono puoli on, ettemme koskaan tule tietämään, jos emme anna heille mahdollisuutta.”
Kulttuuritoimittaja Sonja Saarikoski Helsingin Sanomien esseessään 12.2,2017.
“Oopperan jälkeen jäin Ouluun yökylään ystäväni luokse. Kun hehkutin hänelle juuri todistamaani elämystä, en saanut osakseni suurta ymmärrystä. Ystäväni totesi ykskantaan, ettei voisi koskaan kuvitella menevänsä katsomaan oopperaa.
Hän ei ole ainoa. Tiedän oopperaa pidettävän kovaa ja korkealta kirkumisena tai kuohkeissa barokkiperuukeissa keikistelynä. Toki sellaisiakin oopperoita on, mutta on myös paljon muuta. Paljon.”
Toimittaja Suvi Peltola kommentissaan Koillissanomissa 25.1.2017.
“Taistelu on kyllä kova. Esimerkiksi pelit haastavat meitä kaiken aikaa. Niissä onnistumisen ja kehittymisen tunteen voi saavuttaa nopeasti. Klassisen musiikin harrastamisessa taas ei synny nopeita tuloksia. Kehityskaari on usein pitkä. “
Helsingin kristillisen musiikkikoulun rehtori Eeva Kaisa Malin Ristin Voitto –lehdessä 26.1.2017.
“Monelle nuorelle olisi luontevaa, että musiikki integroituisi osaksi koulupäivää sen sijaan, että se veisi vapaa-ajan. Koululuokka muodostaa lapsen vertaisryhmän, ja luokan yhteinen harrastus on omiaan lisäämään yhteishenkeä oppilaiden kesken. Tämä on hyvä muistaa nyt kun suomalaislasten kouluviihtyvyydestä on oltu huolissaan. Lapsen iltaharrastus myös kysyy perheeltä taloudellisia resursseja, motivaatiota ja aikaa. Musiikin osuutta koulussa tulisi pikemminkin lisätä kuin vähentää ja integroida enemmän erityisoppilaita musiikkiluokille. Musisoinnilla voi olla arvaamattoman paljon myönteisiä vaikutuksia tavallisille ja erityislapsille. HS:n juttu toi esiin sen, ettei musiikkiluokka ole yhteiskunnalle kallis investointi. Siihen panostaminen voi kehittää teräviä ja iloisia nuoria – tuli heistä sitten aikanaan muusikoita tai astronautteja.
Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimusyksikön tutkijat Paula Virtala, Ritva Torppa, Tanja Linjavalli, Minna Huotilainen ja Mari Tervaniemi Helsingin Sanomien mielipidesivulla 22.1.2017.
“Kun musiikkiluokat ajetaan alas, hukataan samalla musiikin hyvää tekevä vaikutus yleiseen oppimisilmapiiriin. Tuhotaan siis juuri sitä, mistä nyt on huutavin puute.”
Europarlamentaarikko, viiden soittajan isä Petri Sarvamaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla 22.1.2017.
