Leonard Bernstein levytti Sibeliuksen sinfoniat jo New Yorkin aikanaan mutta palasi niihin viimeisinä elinvuosinaan Wienin filharmonikkojen kanssa. Kun tulkinnat tulivat julki cd-muodossa, ne tuntuivat pateettisilta ja liioittelevilta. Nyt julkaistut konserttien blu-ray -tallenteet tuovat Bernsteinin persoonan välittömämmin esiin, ja eihän häntä voi olla rakastamatta. Lenny panee itsensä niin likoon Sibeliuksen puolesta ja luo emotionaalis-soinnillisen intensiteetin, jossa pohjoinen varautuneisuus unohtuu.
Etenkin viides sinfonia siivittyy kummasti orgaaniseen flowiin paikoin junnaavista tempoista huolimatta, ja esimerkiksi hidas mollitaite ennen finaalin huipentumaa soi harvoin näin riipaisevana. Maailmoja halaava ote toimii myös toisen ja seitsemännen sinfonian päätöksissä, mutta puolta vuotta ennen Bernsteinin kuolemaa äänitetty ensimmäinen sinfonia menee liian pitkälle Tshaikovski-Hollywood -siirapissaan.
Harri Kuusisaari