Ruusuritari ilkamoi ja suree katoavassa ajassa

Barokkinen loisto, paikoin jopa kitch, leimaa Münchenin uutta Ruusuritaria. Samantha Hankeyn Octavian ja Katharina Konradinin Sophie kohtaavat. © Wilfried Hösl Richard Straussin Ruusuritari on niitä oopperoita, joihin esitysperinne on tuonut estetisoivan auran: sen maailma on kääritty kuin karamellipaperiin. Nostalgia ja vanhan maailman lumo kuuluu jo musiikissa,...
Haluatko lukea koko jutun? Tutustu Rondon tilaukseen ja avaa kaikki artikkelit käyttöösi!
Edellinen artikkeliBasso Jevgeni Nesterenko kuoli covid–19-tautiin
Seuraava artikkeliNaiset parrasvaloissa Vaasan kaupunginorkesterin kevätkonserteissa