Giacomo Puccini: aarioita oopperoista Manon Lescaut, Le Villi, Edgar, La bohéme, Madama Butterfly, Lännen tyttö, La Rondine, Il tabarro, Gianni Schicchi, Turandot. Jonas Kaufmann ja Santa Ceilian orkesteri, joht. Antonio Pappano. Sony 888750924926.
Jonas Kaufmannin suosion perusta on raudanlujassa ammattitaidossa ja asioiden äärimmilleen viedyssä viimeistelyssä, mutta niiden päälle tulee vielä se intuitiivinen ulottuvuus ja elävän teatterin puraisu, jota ilman laulu olisi pelkkää äänen esittelyä.
Uudella Puccini-levyllään taiteilija näyttää kyntensä ehkä vielä vakuuttavammin kuin edellisellä Verdi-koosteella. Äänen laaja-alaisuus on häkellyttävää; tuntuu, kuin tenori ja baritoni, lyyrinen ja dramaattinen laulaja olisivat samassa paketissa. Tunteenpuuskat ja pistoolinvarmat ylä-äänet saavat rinnalleen hänen tavaramerkikseen muodostuneita satumaisia ohenteita, jotka luovat illuusiota sankarista, jolla on myös herkät puolensa.
Kaufmannille ei riitä monien tenorien tapaan se, että laulaa aariat toinen toisensa perään samanlaisella, korkeisiin ääniin suuntaavalla dramaturgialla. Hän on aina sisällä myös roolihahmoissa ja tilanteiden jännitteissä. Tämä onnistuu myös Puccini-kosteen tunnetuimmissa hiteissä, joita ovat Toscan Recondita armonia ja Turandotin Nessun Dorma. Mitään gaalakonserttien rutiinia ei esitykissä ole havaittavissa – kaikki tehdään täysillä, eikä se tarkoita volyymia vaan läsnäoloa ja joka sanan merkitysten välittämistä.
Manon Lescautin rakkautensa riivaama ylioppilas Des Grieux ei ole roolina monitasoisin mahdollinen, mutta huh millaista ääripäiden raastavuutta Kaufmann siitä löytääkään! Pucnninin ensimmäisen oopperan, aaveiksi muuttuneita naisia käsittelevän Le Villin aarian kyynelehtivää linjaa hän ryydittää kauhuromanttisin väristyksin, ja Edgarin kurtisaaniin rakastuva nimihenkilö näyttää eleganteimman puolen itsestään.
La bohémen runoilija Rondolfoa tuskin voi enää luonnehtia kauniimmin, ja duetto loppuu satumaisiin feidauksiin, Madama Butterflyn kevytmielisen Pinkertonin laulussa kaikuu huono omatunto. Lännen tytön Dick Johnsonista löytyy niin rosvomaista karheutta kuin kaipuuta parempaan, ja La Rondinen ja Gianni Schicchin aariat tuovat tarvittavaa kevennystä suurten tunteiden settiin.
Antonio Pappano ja italialaismuusikot seuraavat mestaria vuolaan lyyrisellä soitolla, ja Kristine Opolais vierailee luotettavasti duetoissa.
Harri Kuusisaari
Kuukauden klassikot
Mediasakset
Html code here! Replace this with any non empty text and that's it.
