perjantai marraskuu 22. 2024

Naisten ääni kuulukoon

Toisia suomalaisia viulusävelmiä: Agnes Tschetschulin, Ida Moberg, Minna von Knorring, Betzy Holmberg, Laura Netzel ja Ingeborg von Bronsart. Mirka Malmi, viulu, Tiina Karakorpi, piano. Alba ABCD 507.

   

Agnes Tschetschulin (1859-1942), Ida Moberg (1859-1947), Minna von Knorring (1846-1918), Betzy Holmberg (1860-1900), salanimellä N. Lago säveltänyt Laura Netzel (1839-1927) sekä Ingeborg von Bronsart (1840-1913) ovat ”toisia” suomalaisia tai suomalaistaustaisia viulusäveltäjiä, joista historiakirjat ovat olleet hiljaa. He edustavat Simone de Beauvoirin ”toista sukupuolta” eli naisia. Sen lisäksi yhteistä näyttäisi olevan säätyläinen tausta ja kosmopoliittinen elämä.

Pienimuotoisissa viuluteoksissaan he liikkuvat vapautuneesti romanttisessa tyylissä ja käsittelevät taiturillisesti soolosoitintaan. Kaikki kappaleet ovat ammattitaitoisesti viimeisteltyjä ja musiikillisesti mieleenpainuvia, eli niiden sivuuttamiseen ei keksi muuta syytä kuin säveltäjien sukupuoli.

Tschetschulin opiskeli Helsingissä ja Berliinissä ja toimi viulistina ensimmäisessä ammattimaisessa naisjousikvartetissa. Hänen mustalaisromantiikkaa peilaavissa taiturinumeroissa leimahtaa tulinen temperamentti. Pietarissa ja Dresdenissä opiskelleen Mobergin tuotannosta löytyy myös viulukonsertto, mutta levytetty Marssi kertoo hänen pedagogisista tavoitteistaan. von Knorringin synkeässä Nocturnessa voi erottaa suomalaiskansallisia sävyjä ja Ranskassa ja Saksassa vaikuttaneen Holmbergin Andantessa herkkää impulsiivisuutta.

Netzelin pikkukappaleet liikkuvat suvereenisti salonkiromantiikan maailmassa. von Bronsartin kymmenminuuttinen Fantasia on levyn laajin teos, soittimellisesti näyttävää seikkailua suurien tunteiden syövereissä.

RSO:n viulisti Mirka Malmi on tehnyt suuren työn suomalaisten naissäveltäjien viuluteosten esiin kaivamisessa. Hänen pianistinaan on Tiina Karakorpi.

Periodisoidulla viululla soittava Mirka Malmi ja vuoden 1882 Bösendorferilla soittava Tiina Karakorpi tavoittavat hyvin naissäveltäjien saundi- ja ajatusmaailman. Levyn tekeminen on edellyttänyt laajaa tutkimus- ja taustatyötä, josta kiitokset kaikille asianosaisille. Näiden säveltäjien tuotannoista löytyy myös oopperoita ja orkesteriteoksia, joita soisi saatavan esille. Sitä odotellessa epätietoiset tai -luuloiset voivat vakuuttua tämän levyn perusteella, että naisen äänen pitäisi kuulua Suomen musiikin historiassa paljon kirkkaampana.

Fennica Gehrman on julkaissut levyllä kuultavat teokset myös uutena nuottilaitoksena.

Antti Häyrynen

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

kuukauden levyjä