Don Juan tai Giovanni ovat herkkuaiheita dekadenssia ja seksismiä korostaville tulkinnoille. Olen nähnyt viime aikoina Mozartin oopperasta useita versioita, joissa naistenmetsästäjä piikittää itseään huumeilla ja joissa tanssitaan teknoklubeilla, ja pakkomielteenomainen seksi on osa tätä maailmaa. Kyllä aihe irrottelulle luvan antaa, mutta valitettavasti se ei riitä näin monitasoisessa oopperassa. Kansallisooppera päivitti 25 vuotta vanhan, vähän sisäsiistin version ja kutsui ohjaajaksi teatterin puolelta Jussi Nikkisen. Hän on tehnyt aiemmin Beethovenin Fidelion ja Schumannin Faust-kohtaukset RSO:n kanssa, eivätkä […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
