Sibelius-viulukilpailussa oli keskiviikkona korkeatasoinen, viimeinen välieräpäivä: Peräti puolet silloin soittaneista viulisteista jatkaa kilpailua finaaliin. He ovat amerikkalaiset Yesong Sophie Lee ja Nathan Meltzer ja ukrainalainen Georgii Moroz. Samoin finaalissa jatkavat kolme maanantaina välieräohjelmansa soittanutta: armenialainen Diana Adamyan, ukrainalainen Dmytro Udovychenko ja korealainen Inmo Yang. Finaalit kuullaan Musiikkitalossa perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina.
Keskiviikon avasi kilpailun kuopus, yhdysvaltalainen Yesong Sophie Lee, joka siis jatkaa finaaliin. Inhimilliset virheet kuuluvat elävään musiikkiin: heti alussa hermojen kestävyyttä koeteltiin pianistin aloituksen haparoimisessa nuottien ollessa väärässä kohtaa, mutta nuori viulisti ei siitä hetkahtanut – kylmähermoinen ote piti läpi koko esiintymisen. Leen äärimmäisen hieno ja jopa refleksinomainen tekniikka mahdollisti esimerkiksi Lindbergin Caprice -teoksessa salamannopeat soinnilliset vaihtelut, joiden varaan teos oikukkaan nimensä mukaisesti rakentuu. Jousen intensiteetti toi mieletöntä imua kaksoisäänihehkutuksiin. Nuorella viulistilla on laaja ilmaisullinen paletti ja kyky löytää teoksista olennainen. Leen osuus huipentui upeaan Waxmanin Carmen Fantasie -virtuoositeokseen, joka kirvoitti yleisöstä raikuvat aplodit.
Yhdysvaltalaisen Nathan Meltzerin soitossa oli suurta romanttista vuolautta ja solistista hehkutusta. Ilmaisullinen tyyli pääsi kenties eniten oikeuksiinsa Straussin sonaatissa Es-duuri, josta kuultiin ulospäin suuntautuva, intensiivinen ja keskittynyt tulkinta. Meltzeriä kuullaan myös finaalissa.
Japanilaisen Fumika Mohrin Strauss sen sijaan soi kuulaampana ja hienovaraisempana. Mohrin Ysaÿen sooloviulusonaatti nro 1 oli äärimmäisen tarkka esimerkiksi vasemman käden tekniikan osalta ja tämän soitossa oli sisäistä rauhaa, joka mahdollisti teoksen yksityiskohtien kautta jäsentyneen tulkinnan. Mohri ei jatka finaaleihin.
Ukrainalainen Georgii Moroz oli valinnut osuutensa loppuun ukrainalaisen Kozenkon Dreams -kappaleen, jonka lyyrisessä kaihossa oli erityisen latautunut merkitys. Morozin soitossa oli rentoutta ja aitoutta, mikä toi raikasta leikkisyyttä Sibeliuksen humoreskien tulkintaan. Moroz jatkaa kilpailua finaaliin.
Japanilainen Aoi Saito hurmasi yleisön. Soitossa kuului syvällinen ymmärrys kunkin teoksen erityisluonteesta ja myös sen soittaminen vahvasti kuuluville – teoksissa oli jäsentynyt ilmaisullinen punainen lanka. Erityisesti Prokofievin sonaatti 1 f-molli oli upea, yhteistyö pianisti Matilda Kärkkäisen kanssa kamarimusiikillisesti erittäin korkeatasoista. Toiseen osaan Saito taikoi aidosti niin koskettavan tunnelman, että kuulija unohti täysin seuraavansa kilpailua ja imeytyi mukaan teokseen. Saito käytti ilmaisullisista tehokeinoista vibraton määrän vaihtelua päivän soittajista eniten ja lopputulos oli tehokas erityisesti Prokofievissa, eikä muuttunut kuitenkaan maneeriksi. Saiton energia kantoi lähes loppuun asti, aivan loppumetreillä sattui muutama tekninen huti. Saito ei jatka finaaliin.
Päivän viimeisenä esiintyneen saksalaisen Felicitas Schiffnerin soitossa oli uskallusta olla herkkä – tämä kuului esimerkiksi Franckin sonaatissa. Valoisa soinnillinen hehkutus kantoi läpi ohjelman, vaikka Sibeliuksen toisessa humoreskissa oli yhteissoiton koordinointihaasteita pianistin kanssa. Schiffner ei jatka finaaleihin.
Pauliina Rahiala
