Torstaina alkavat Helsingin juhlaviikot esittelevät konserteissaan erityisesti amerikkalaista nykymusiikkia. Sitä kuullaan myös tanssiohjelmistossa, osana Sydney Dance Companyn vierailua. Kiinnostavin teatterivierailu tulee heti avajaisviikonloppuna, kun Viron draamateatteri esittää Kertu Moppelin ohjauksen Klaus Mannin Mefistosta.
Helsingin juhlaviikkojen vieraaksi saapuva Bang on a Can -säveltäjäkollektiivin All-Stars soitinsekstetti tuo mukanaan kahden ohjelmakokonaisuuden verran amerikkalaista postminimalismia. Michael Gordonin, David Langin ja Julia Wolfen New Yorkissa vuonna 1987 perustamasta kollektiivista on kasvanut liki neljän vuosikymmenen mittaan merkittävä kulttuurivaikuttaja, joka on tarjonnut ylisukupolvisen ilmaisukanavan perinteisten taidelaitosten ulkopuolisille esteettisille virtauksille.
Vierailuohjelman pääteoksena kuullaan David Langin before and after nature (2024), jossa Bang on a Can All-Starsin rinnalla laulaa Nils Schweckendiekin johtama Helsingin kamarikuoro, joka on yksi teoksen tilaajista Juhlaviikkojen, Bang on a Canin, Stanford Liven, Los Angeles Master Choralen ja Illinoisin yliopiston Krannert Centerin rinnalla. Kalifornian Stanfordissa helmikuussa kantaesitetty before and after nature on sävelletty kamarikuorolle sekä soitinsekstetille, jonka instrumenttivalikoimaan kuuluvat klarinetti, bassoklarinetti, piano, lyömäsoittimet, sähkökitara, sello ja kontrabasso.
Seitsenosainen, noin tunnin mittainen teos pohjautuu säveltäjän sommittelemaan tekstiin, jonka lähteinä Lang on käyttänyt yli viittäkymmentä luomismyyttiä. Säveltäjä kävi myös pitkiä keskusteluja Stanfordin yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa valmistellessaan teostaan. Otsikkonsa mukaisesti before and after nature kiertyy kolmen ydinkysymyksen ympärille: miten suhtaudumme msenneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
”Luonnon käsite on inhimillinen konstruktio. Kun esivanhempamme ymmärsivät olevansa erillään maailmasta heidän ympärillään, he antoivat tälle erillisyydelle nimen, merkityksen ja arvon. Ajattelin, että miettimällä tarpeeksi syvästi sitä maailmaa, joka oli olemassa ennen kuin annoimme sille nimen sekä maailmaa, joka tulee meidän jälkeemme, voisin ehkä ymmärtää paremmin, mitä maailma meiltä ja minulta haluaa”. Lang kirjoittaa teosesittelyssään.
Musiikin ja tekstin ohella Tal Rosnerin videoprojektiot muodostavat olennaisen osan before and after naturen ilmaisua. Kunkin osan visuaalinen ilme perustuu sen ydinmotiiveihin, jotka kääntyvät abstraktiksi kuvakieleksi harmonisessa suhteessa musiikkiin. Osien otsikot, before us, things that never were, what is a mountain, sunray, last forever, sea change ja soft rains antavat suuntaa musiikilliselle ja kuvalliselle ilmaisulle.
Juhlaviikoilla before and after nature kuullaan Tanssin talolla keskiviikkona 20.8. Tätä edeltävänä iltana Bang on a Can All-Stars soittaa samaisessa paikassa toisen kokoillan ohjelmansa, johon sisältyy niin kollektiivin klassikkoja kuin kolme yhtyeelle sävellettyä videoteostakin. Bang on a Canin oman Cantaloupe Music levy-yhtiön debyyttialbumilta Renegade Heaven (2001) poimitut Wolfen intensiivinen Believing (1997) ja Gordonin karnevalistisen hälyisä I Buried Paul (1996) viittaavat kummatkin tahoillaan John Lennoniin, kun taas Steve Martlandin vangitseva Horses of Instruction (1994) hakee innoitteensa William Blakelta. Minimalismin kantaisien teoksista ohjelmassa kuullaan Steve Reichin sähkökitaraklassikko Electric Counterpoint (1987) sekä Philip Glassin Glassworks-albumin (1982) meditatiivinen Closing-päätösraita.
Konsertin alkupuolen videoteosten sarjan avaa Angélica Negrónin Turistas (2018) Keerati Jinakunwiphatin lyhytelokuvaan Kookik, jota seuraa Rena Butlerin Split Womb Henry Threadgillin With or Without Cardin (2019) säestyksellä. Tämän osion päättää Langin interstate (2017) Annie-B Parsonin samannimiseen elokuvaan.
All-Starsin nykyisen kokoonpanon muodostavat Ken Thomson, klarinetit, Vicky Chow, piano, David Cossin, lyömäsoittimet, Taylor Levine, kitarat, Arlen Hlusko, sello, Lizzie Burns, basso, ja Andrew Cotton, äänisuunnittelija.
Juhlaviikkojen amerikkalaiseen antiin kuuluvat myös Bryce Dessnerin musiikille omistettu ilta Huvilassa 28.8. sekä Sydney Dance Companyn vierailu, jonka toisessa teoksessa, Rafael Bonachelan koreografiassa Impermanence soi Dessnerin musiikki Australian String Quartetin esittämänä.