Kyyneliä, rakkautta, kaipausta, koskettavuutta. Kansallisoopperan markkinointiosaston luonnehdinnat Puccinin Madama Butterflysta osuivat teoksen kliseisimpiin mielikuviin. Vain eksoottinen lumo puuttui. Itse esitys tarjosi kuitenkin jotain muuta. Kiinnostavinta japanilaisen veteraaniohjaajan Yoshi Oidan tulkinnassa on se suorasukainen realismi, jolla hän aihetta lähestyy. Hän kertoo itse 12-vuotiaana nähneensä, miten amerikkalaissotilaat sodanjälkeisessä Japanissa kohtelivat paikallisia geishoja, eikä siinä varmaan jäänyt kaunisteluille sijaa. Kolonialistinen ylimielisyys epäilemättä jylläsi. Kansallisoopperassa esillä on yhdistelmä Puccinin vuosina 1904 ja 1907 tekemistä versioista, joista jälkimmäistä näkee hyvin […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
