Fuuga

Fuuga on joskus, verraten useinkin, mainittu polyfonisen musiikin jaloimmaksi helmeksi ja sen oppineimmaksi muodoksi. Fuuga voi ilmentää suuriakin tunteita ja tunnelmia jopa varsin tiukkojen sääntöjen ja tyylipuhtaan muotorakenteen puitteissa.

Sana Fuuga juontaa juurensa antiikin latinan sanaan fugare, paeta. Tämä pikku tieto onkin oiva polku, kun lähestytään fuugan sielua. Esimerkiksi kolmiäänisen barokkifuugan voi kuulla vaikkapa eräänlaisena pakoiluleikkinä. Ensin kuullaan usein yksiääninen teema. Sitten se lähtee pakosalle ja tämä samainen teema toistuu jossain toisessa äänessä, mukaan lähtee vielä kolmaskin ääni ja aina vain jäljitellään tätä aloittanutta fuugan teemaa. Musiikista tulee eteenpäin virtaavaa ja siellä täällä vilahteleva tuttu teema luo yhtenäisyyttä ja muu leikittely tuoreutta.

Fuuga, kuten musiikilliset muodot aina, jakaantuvat muodon yksiköihin kuten osiin, jaksoihin, taitteisiin ja säkeisiin. Fuugan eri jaksoissa teemaa voidaan käsitellä hyvinkin eri tavoin: teema voi soida eri äänialoissa yhtä aikaa, sitä voidaan nopeuttaa, hidastaa tai vaikkapa kääntää ylösalaisin. Hyvä teema ei tällaisesta kieputuksesta juurikaan häiriinny; sen tunnistettavuus säilyy rytminsä tai muuten vain selkeiden ominaisuuksiensa vuoksi.

Vaikka fuugia ja etenkin fuugan tapaisia teoksia on tehty ehkäpä jo 1300-luvulta lähtien, liitetään fuugat vahvasti barokkimusiikkiin ja etenkin Johann Sebastian Bachiin, jonka tuotanto käsittää kenties tuhansia eripituisia ja tyyppisiä, toinen toistaan taitavampia ja eloisampia fuugia. Niihin tutustumisen voi aloittaa vaikka kokoelmasta Das Wohltemperierte klavier, 48 preludia ja fuugaa kelpovireiselle kosketinsoittimelle.

Bachin a-molli fuuga tämän teoksen I osasta sisältää noin 37 teemaesiintymää, eli teemaa taotaan lähes tauotta. Fuuga on neliääninen ja teemat kuullaan paitsi alkuperäisessä muodossaan, myös ylösalaisin, ja usein yhtä aikaa keskenään soivina. Tätä kutsumme ahtokuluksi. Hiljentykäämme kuuntelemaan Svjatoslav Richterin seikkailua Bachin fuugan pyörteissä.

Kuuntele!

Tapani Länsiö

Jaani Länsiö


Edellinen artikkeliFraasi
Seuraava artikkeliKlarinetin pilli sulaa suussa Kimmo Leppälän sukupuussa