Konsertti- ja Ooppera-arviot

Tapiola Sinfonietta juhli perjantaina kolmekymppisiään suomalaisen musiikin voimin, mutta parin päivän kuluttua Sellosalissa, orkesterin kamarimusiikkisarjan konsertissa lennähdettiin Ranskaan. Oboisti Anni Haapaniemi oli ottanut mukaansa fagotisti Jaakko Luoman ja pianisti Irina Zahharenkovan ja suunnitellut ranskalaisella puhallinmusiikilla ilakoivan ohjelman. Puupuhaltimet olivat näyttävässä roolissa etenkin 1900-luvun alun ranskalaisessa musiikissa. Kaksoisruokolehdykkäsoittimien persoonallinen sointi, niiden nenäkkyyden ja haikean laulavuuden omaperäinen yhdistelmä istui täydellisesti Les six -säveltäjien uusklassistiseen, jazzilla flirttailevaan avantgardeen, mutta myös Camille Saint-Saëns sävelsi sonaatteja useille puhaltimille. Nyt kuultiin fagottisonaatti, […]

Brittiläisen nykymusiikin voimahahmoihin kuuluva säveltäjä-kapellimestari Oliver Knussen on Suomessa tuttu vieras. Radion sinfoniaorkesterin perjantaikonsertissa aisti selvästi orkesterin ja sille tutun johtajan yhteistyön toimivuuden, ovathan myös Knussenin omimmat ohjelmistoalueet, nykymusiikki ja 1900-luvun alku, RSO:lle mieluista maaperää. Konserttikokonaisuus oli mielikuvia kutkutteleva, kun Knussenin käyrätorvikonsertto (1994) sai rinnalleen Ferruccio Busonin orkesterikappaleita, ja lopuksi herkuteltiin Brahmsilla. Suomalaisille Busoni on ylpeyttä tuottava nimi, sillä tämä kosmopoliittinen pianovirtuoosi saapui 1880-luvulla piskuiseen Helsinkiin pianonsoitonopettajaksi. Erityisen lämpimäksi illan tunnelman teki RSO:n oman käyrätorvensoittajan […]

Kansallisten teemojen, juhlavuosien tai suurmiesten muistamiseksi tehdyt oopperat ovat harvoin suuria taideteoksia, ja se pätee myös kansalaissota-aiheiseen Veljeni vartijaan. Tampereella nähtiin sujuva, tapahtumantäyteinen esitys, joka ei koskettanut. Tampereen Kalevankankaalla on menossa verinen taistelu, joka tuodaan esiin perinteisenä sotaspektaakkelina pamahduksineen ja vähähdyksineen. Mutta mitä tapahtuu heti sen jälkeen – yksi pariskunta harrastaa seksiä, ja musiikissa soi remakka rallatus. Lopussa yhtä punaista ollaan teloittamassa vankileirillä, mutta tulee mutkia matkaan, kun teloittaja ei osaa käyttää pistoolia. Uhri neuvoo – ja […]

Soittorasioita, tanssia, YouTube-videoita. Uusinta Ensemblen Klang-konsertissa mikään ohjelmanumero ei suostunut pysyttelemään perinteisen teosmaisuuden raameisssa, vaan erilaiset ”epäpuhtaat” elementit saivat ne rimpuilemaan irti sävellysmäisyydestä. Yhtyeen taiteellisen johtajan, säveltäjä Perttu Haapasen suunnittelema vahva kokonaisuus osoitti, miten notatoidut ja tässä mielessä perinteisen oloiset teokset voivat omaksua laajennetun teosidentiteetin. Selvimmin agenda oli läsnä konsertin avausteoksessa, kantaesityksessä, joka oli tanssija-koreografi Elias Girodin, koreografi Linda Martikaisen ja säveltäjä Lauri Supposen yhteisteos. Se onnistui hyvin sulauttamaan musiikin ja liikkeen yhteiseksi esitykseksi, jonka […]

Kyyneliä, rakkautta, kaipausta, koskettavuutta. Kansallisoopperan markkinointiosaston luonnehdinnat Puccinin Madama Butterflysta osuivat teoksen kliseisimpiin mielikuviin. Vain eksoottinen lumo puuttui. Itse esitys tarjosi kuitenkin jotain muuta. Kiinnostavinta japanilaisen veteraaniohjaajan Yoshi Oidan tulkinnassa on se suorasukainen realismi, jolla hän aihetta lähestyy. Hän kertoo itse 12-vuotiaana nähneensä, miten amerikkalaissotilaat sodanjälkeisessä Japanissa kohtelivat paikallisia geishoja, eikä siinä varmaan jäänyt kaunisteluille sijaa. Kolonialistinen ylimielisyys epäilemättä jylläsi. Kansallisoopperassa esillä on yhdistelmä Puccinin vuosina 1904 ja 1907 tekemistä versioista, joista jälkimmäistä näkee hyvin […]

Kun Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri päätti ”Kansalaisrauha”-teemaisen Sibafest-festivaalin, oli kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professori Atso Almila valinnut konserttiin sisällissota-aihetta luotaavia teoksia: Madetojan toinen sinfonia (1918) tulkitsee jalostuneella tavalla järkyttyneen kansakunnan tuntoja, ja sarja Prokofjevin Romeo ja Julia -baletista istui kokonaisuuteen hyvin, kuvaahan se sukukonfliktin repimää kaupunkia, jossa rakkaudelle käy kalpaten. Myös kantaesityksensä saanut Sauli Zinovjevin sellokonsertto kytkeytyi aiheeseen surun ja voimattomuuden pohdinnallaan, ja vaikkei Zinovjev kantaaottava saati poliittinen säveltäjä olekaan, tässä konsertissa sen tunnelmia oli helppo tulkita myös […]

Richard Straussin ja Jean Sibeliuksen säveltäjänpoluissa oli paljon yhtäläisyyksiä: molemmat luovivat suurimuotoisen orkesterimusiikin avulla yli myöhäisromantiikan ja modernismin murroskohdasta. Siksi nuoren Straussin sävelrunon Kuolema ja kirkastus sekä Sibeliuksen viimeisen, seitsemännen sinfonian yhdistäminen Radion sinfoniaorkesterin perjantaikonsertissa oli mainio valinta. Ihmistä ja maailmaa syväluodaten kaareutuvat, parikymmenminuuttisinakin monumentaaliset teokset kehystivät iltaa sykähdyttävästi. Keskellä hiljennyttiin Toru Takemitsun musiikissa. Vastakohta vuonna 1996 kuolleen japanilaissäveltäjän staattisen zen-hengen ja vanhempien kollegoiden symbolistisen maailmaasyleilevyyden välillä tuntui paperilla suurelta, mutta musiikin keskellä kaikkia teoksia […]

Ei ole pahitteeksi, jos esiintyjät sinfoniakonserteissakin joskus avaavat suutaan. Heti syttyi lämmin tunnelma, kun Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari Susanna Mälkki kutsui illan säveltäjän Bernhard Ganderin lavalle kertomaan teoksestaan. Jotkut säveltäjät pelaavat vahvalla tyylikonseptilla, suorastaan brändillä, joka lyö leimansa koko tuotantoon. Itävaltalainen Gander (s. 1969) ammentaa tuotannossaan metallimusiikista ja sen kuolemanhuuruisesta estetiikasta, jonka äärimmäisyys ja spirituaalisuus kiehtoo häntä. Illan teokseksi Mälkki oli valinnut konserttomaisen Dirty Angelin (2010), jonka kantaesityksen hän aikoinaan itse johti. Gander säveltää usein yllättäville […]

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian muhkea näyteikkuna Sibafest muistaa tänä vuonna kansalaissotaa otsikolla Kansalaisrauha, ja Atso Almilan suunnittelemassa hienossa ohjelmistossa toistuvat sodan, rauhan ja yhteisöllisyyden teemat. Yksi päätapahtumista on Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhteistyössä tulkitsema Sotilaan tarina. Igor Stravinskyn yhdessä kirjailija Charles-Ferdinand Ramuzin alunperin kolmelle näyttelijälle, tanssijalle ja soitinseptetolle luoma musiikkiteatteriteos elää konserttiohjelmistoissa suosittuna konserttisarjana, mutta täysipainoisia näyttämöesityksiä on harvemmassa. Muutama vuosi sitten sellainen nähtiin Savonlinnassa, ja kontekstina oli tanssiteatteri. Sibafestin esityksessä ohjaus oli ohjaajaopiskelija Juho Mantereen ja tulokulma […]

Radion sinfoniaorkesterin torstaina päättynyt Beethoven-festivaali oli menestys. Kävijöitä oli yli 10 000, ja moni tilaisuus oli loppuunmyyty. Orkesteri julkisti saman tien seuraavan, syksyllä 2019 pidettävän festivaalinsa teeman: se on Magnus Lindberg ja hänen tuotannossaan oleellisesti esillä oleva tradition ja uuden välinen suhde. Beethoven-festivaali päättyi Sir Roger Norringtonin johtamaan yhdeksänteen sinfoniaan. Siihen oli nivottu ilman taukoa soitettu Lindbergin Two episodes, joka on tehty ikään kuin alkukaneetiksi sinfonialle ja lainailee sen elementtejä. Silti teos toimii myös itsenään. Beethovenin […]

Nainen on piiloutunut peitoista tehtyyn majaan läppärinsä ääreen, mutta videokamera kurkistaa sinnekin ja tuo kaiken näytölle yleisön eteen. Miten hän pusertaa Hello Kitty -nuken muovipussiin ja ottaa sen kanssa selfien. Ja miten hän katsoo uudestaan ja uudestaan vanhaa mustavalkofilmiä lapsesta, joka sysätään pois äitinsä luota. Lopuksi, juuri kun haluaisimme taputtaa, nainen alkaa puhua yksitoikkoisella äänellä tuosta videosta. Ääni muuttuu lauluksi: ”Kun sen katsoo tarpeeksi monta kertaa, se ei enää tunnu miltään.” Heinz-Juhani Hofmannin uusi monologiooppera […]

Radion sinfoniaorkesteri perusti oman festivaalin voidakseen syväluodata eri aiheita, ja nyt loppuaan lähenevän, yhteensä kaksiviikkoisen tapahtuman Beethoven-teemaan on toden totta luotu kattava katse. Ohjelmassa on ollut ooppera Fidelio, kamarimusiikkia sekä rinnastuksia aikalaisiin ja 1900-luvun musiikkiin. Uusi Helsinki -kvartetin konsertissa lennähdettiin Wieniin, tuohon radikaaliuden ja konservatiivisuuden ristiriitaiseen tyyssijaan, jossa sata vuotta Beethovenin vallankumouksen jälkeen Schönberg oppilaineen laukaisi uuden vaiheen musiikin historiassa. Kokonaisen romanttisen aikakauden esikuvaksi noussut Beethoven sekä tonaalisuudesta atonaalisuuteen murtautunut Wienin toinen koulukunta voitaneen nimetä […]