Mahlerin yönäyt vangitsivat
Arvio: Radion sinfoniaorkesterin konsertti Musiikkitalossa 30.11. Johtajana Kevin John Edusei. Mahler. Afrikkalaistaustaiset kapellimestarit ovat häviävän pienenä vähemmistönä klassisen musiikin kentällä, mutta saksalainen Kevin John Edusei edustaa heitä ainakin puoliksi, sillä hänen isänsä on ghanalainen. Eudsei näyttäytyi Helsingin juhlaviikoilla toissa kesänä johtaen värillisistä soittajistoa koottua Chineke!-orkesteria ja teki hyvän vaikutuksen rauhallisella mutta sisäistä energiaa säteilevällä muusikkoudellaan. Nyt hän sai vielä isomman tilaisuuden, kun Tugan Sohiev perui esiintymisensä RSO:n kanssa, ja Edusei sai johdettavakseen Mahlerin seitsemännen […]
Taide kaivertaa todellisuutta ihoon
George Benajminin Written on Skin Radion sinfoniaorkesterin konserttiversiona Musiikkitalossa 10.11. Joht. Sir Georg Benjamin. Mitkä ovat tärkeimmät 2000-luvulla sävelletyt nykyoopperat? Itse näkemistäni kolme teosta kohoaa kärkeen: George Benjaminin Written on Skin, Thomas Adesin The Exterminating Angel ja Kaija Saariahon Innocence. Kaikki niitä yhdistää trillerimäinen jännite, joka liimaa yhteen moniaineksisen kokonaisuuden. Musiikissaan ne kaikki hyödyntävät modernismin perintöä mutta kommunikoivat omanlaisin, suorin ja selkein keinoin. Benjaminin Written on skin kiersi Aix-en-Provencessa nähdyn kantaesityksensä jälkeen useassa oopperatalossa. […]
Akustiikan ihmettä 60 vuotta
Berliinin Filharmonia täytti viime viikolla 60 vuotta. Se on sikäli huomionarvoinen asia, että se on ensimmäinen ns. viinitarhamallinen sali, jossa orkesteri on yleisön keskellä – ja se on edelleen niistä paras kokoluokassaan ja ainoita, joissa jokaiselle paikalle, myös taakse ja ylös, kuuluu hyvin. Mistä tämä voi johtua? Arkkitehti Hans Scharounin suuresta neroudesta, jonka tasolle useimmat seuraajat eivät ole päässeet? Asiaa voi ihmetellä senkin vuoksi, että akustisen suunnittelun käytössä on nyt paljon kehittyneempiä digitaalisen mallintamisen keinoja kuin […]
Koko viikko barokkihuumaa
Barokkimusiikin ystäviä on viikon ajan hemmoteltu, sillä Encanto-yhdistyksen ja Suomalaisen barokkiorkesterin (Fibo) järjestämä Helsinki Early Music festival on tuonut kuultaville komean joukon kansainvälisiä vieraita. Sekä berliiniläinen RIAS-kamarikuoro että Freiburgin barokkiorkesteri ovat alansa johtavia ensemblejä, joiden konsertit olivat kauden juhlahetkiä. Edellinen todisti timanttisen kirkkaasti fokustetulla soinnillaan, miten huumaavasti pienikin ammattikuoro voi Musiikkitalossa soida. Händelin neljä kruunajaisanthemia säteilivät brittimonarkian loistoa. Justin Doyle johti, ja Fibo oli täysillä hengessä mukana. Norjalainen Barokkanerne-yhtye tarjosi niinikään virkeää soittoa Saksalaisessa kirkossa. […]
Adam Fischer vei HKO:n pyörremyrskyyn ja taivasnäkyihin
Radion sinfoniaorkesterin konsertti 5.10. Musiikkitalossa, joht. Ariane Matiakh. Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Musiikkitalossa 6.10., joht. Adam Fischer. Klassikkojen tulkitseminen uudella ja raikkaalla tavalla voi onnistua nuorelta ja ennakkoluulottomalta taiteilijalta, mutta varmemmalla pohjalla ollaan, jos takana on kokemusta ja sivistystä yhdistyneenä avoimeen lähestymistapaan. Niitä saatiin loppuviikosta esimerkkejä Helsingin kahden sinfoniaorkesterin konserteissa. Ensin ranskalainen Ariane Matiakh johti Radion sinfoniaorkesterin konsertissa Richard Straussin Ruusuritari-sarjan ja Salomen Seitsemän hunnun tanssin väkinäisesti ja kulmikkaasti. Ei ollut tietoakaan oopperoiden sisällöstä, jonka […]
Vivaldin ooppera taipui Trumpin ajan parodiaksi
Antonio Vivaldin Ottone in villa Aleksanterinteatterissa Opera Boxin tuotantona. Ohjaus Ville Saukkonen, musiikinjohto Aapo Häkkinen. Opera Box teki sen taas – ratkiriemukkaan ja samalla koskettavan tuotannon Suomessa ennen esittämättömästä oopperasta. Antonio Vivaldin esikoisooppera Ottone in villa taipui Ville Saukkosen ohjauksessa kuvitteellisen Donald Trumpin toisen vikakauden parodiseksi kuvaksi. Sen teho tuli myös siitä, että kaiken naurettavuuden takana oli myös hirtehistä todellisuutta: mitä jos tämä kaikki amoraalinen vallan sirkus ja ydinaseiden käytöllä leikittely olisikin pian taas […]
Hammond-uruista Pohjoisen helmiin ja Bachiin
Arvio: Lapin kamariorkesteri, joht. John Storgårds Piano Espoossa 23.9. Sol. Emil Holmström ja Marianna Shirinyan. Lapin kamariorkesterin ja ylikapellimestari John Storgårdsin pitkää yhteistyötä voinee kutsua jo luonnonvoimaksi. Sen kautta on saatu nauttia yli neljännesvuosisadan ajan sähköistävistä konserteista, joiden ohjelmistosuunnittelu on syleillyt poikkeuksellisen moni-ilmeistä repertoaaria aina barokista uusimpaan musiikkiin. Vuosikymmenten tinkimättömän työn kautta suomalainen musiikkielämä onkin rikastunut monin monituisin tavoin. Lauantaina orkesteri ja Storgårds saatiin hartaasti odotetulle visiitille eteläiseen Suomeen Piano Espoon puitteissa. Tuomisinaan heillä […]
Orkestereissa riittää diversiteettiä ja persoonallisuutta
Musikfest Berlin kuuluu BBC Promsin ja Luzernin festivaalin ohella niihin tapahtumiin, joissa on mahdollisuus vertailla laajalla skaalalla parhaita kansainvälisiä sinfoniaorkestereita. Berliinin Filharmonia ja Luzernin KKL tarjoavat sille ensiluokkaiset akustiset puitteet, kun taas Royal Albert Hallissa kuulijan täytyy täydentää soivaa antia mielikuvituksessaan. Musikfest Berlinin klassikkoteemoina olivat tällä kertaa juhlavuottaan viettävä Rahmaninov ja Gustav Mahler, ja lisäksi säveltäjä, klarinetisti ja kapellimestari Jörg Widman oli myös esillä eri rooleissaan. Viimeaikainen sukupuolikeskustelukin on huomioitu: naispuolisten nykysäveltäjien – erityisesti Berliinissä […]
HKO:n kausi alkoi koskettavalla merimatkalla ja sinfonisella katedraalilla
Helsingin kaupunginorkesteri suuntasi kohti uuden konserttikauden horisontteja perjantai-illan avajaiskonsertissaan Musiikkitalossa airuenaan residenssisäveltäjänsä Anna Clynen varta vasten orkesterin päävierailijalle, viulisti Pekka Kuusistolle kirjoittaman uudenuutukaisen Time and Tides -viulukonserton (2023) sävelet, jotka pohjautuvat englantilaiseen, suomalaiseen, skotlantilaiseen ja pohjoisamerikkalaiseen kansanmusiikkiaiheisiin, joita yhdistävät jäähyväisten, venematkojen ja rakastetusta erossa olemisen teemat. HKO:n ruoriin tarttui puolestaan ensimmäistä kertaa ylikapellimestarin roolissa Jukka-Pekka Saraste, joka luotsasi orkesterin varmoin ottein läpi illan tyrskyjen ja tyventen. Saliyleisön otti jo aulassa vastaan Tuomas Norvion suunnittelma äänimaisema, […]
Troijalaiset sai uutta voimaa periodisoittimista
Hector Berlioz’n eeppinen jättiooppera Troijalaiset kiersi kesän ja alkusyksyn aikana tärkeimpiä klassisia festivaaleja puolinäyttämöllisenä esityksenä, jolle antoivat erityisen vetovoimansa säveltäjän ajan soittimet saxhorneineen, ofikleideineen, kornetteineen ja ranskalaisine romantiikan ajan puhaltimineen. Ne herättivät henkiin teoksen vallankumouksellisuuden sodanvastaisine sanomineen. Soittimilla on todella väliä – ne voivat olla avain musiikin kieleen. Asialla olivat jälleen kerran periodiliikkeen grand old manin John Eliot Gardinerin Orchestre Révolutionnaire et Romantique ja Monteverdi-kuoro. Produktio aloitti matkansa Berlioz’n n syntymäkaupungin La Côte-Saint-Andrén festivaalilta ja […]
Barokkiperuukit liehuvat suurin tuntein ja parodisin piikittelyin
Kolme vuotta sitten perustettu Bayreuth Baroque -festivaali on lyhyessä ajassa ampaissut kiinnostavimpien vanhan musiikin tapahtumien joukkoon. Se ottaa barokkimusiikin ja -oopperan estetiikan tosissaan, mutta raikkaalla tavalla, jättäen tilaa myös irrottelulle ja ajankohtaisuudelle. Ainulaatuinen houkutin on tietenkin festivaalin koti, Bayreuthin Markgräfliches Opernhaus, joka on kauneimpia toimivia 1700-luvun teattereita maailmassa. Sen äitinä oli Brandenburg-Bayreuthin rajakreivitär Wilhelmina (1709–1758), Fredrik Suuren sisar, jonka rakkaus oopperataiteeseen pystytti syrjäiseen baijerilaiskaupunkiin Wienin ja Dresdenin veroisen teatterin. Ja mikä parasta: se on säilynyt […]
Kuovijoki oli vaikuttava matka surun ja menetyksen teemoihin
Benjamin Brittenin ooppera Kuovijoki Urkuyö ja aaria -festivaaalilla Urkuyö ja aaria -festivaali ja samalla koko kesäkausi saivat syvästi palkitsevan taiteellisen päätöksensä Espoon tuomiokirkossa, kun Benjamin Brittenin kouraiseva Kuovijoki, op. 71 (Curlew River,1964) sai kaksi esitystään. Aleksi Barrièren puhuttelevan ohjauksen puitteissa saatiin kokea musiikkiteatteria sen hienoimissa sävyissä. Produktio tuntui kasvavan orgaanisesti myöhäiskesän hämärän pysähtyneisyydestä vaikuttavaksi matkaksi surun ja menetyksen teemoihin – niin yksityisessä kuin yhteisöllisessäkin mielessä – tarkastellen erilaisia selviytymiskeinojamme vailla pintapuolista sentimentaalisuutta. Kuovijoki sai […]