LIVE-ARVIOT

Olivier Messiaenin Turangalîla-sinfonia jos mikä ansaitsee tulla kutsutuksi suureksi teokseksi: laajaa orkesterikoneistoa edellyttävänä puolitoistatuntisena järkäleenä se on toki suuri jo mittasuhteiltaan, mutta ennen kaikkea sen maailmaasyleilevässä sanomassa ja räjähtävässä musiikillisessa energiassa on suuruutta, johon harva teos yltää. Susanna Mälkki on tuonut Helsingin kaupunginorkesterin kevääseen kaksi erityisen suurta teosta, jotka hän itse johtaa. Turangalîlan lisäksi toukokuussa kuullaan Mahlerin toinen sinfonia. On hyvä, että molemmat saavat yhden väliajattoman konsertin kokonaan itselleen. Viime aikoina Mälkki on säteillyt HKO:n […]

On yleinen hokema, ettei kaikkea voi saada, mutta joskus mahdottomasta tulee totta – siltä ainakin tuntui Tapiolassa yhdessä kevään kiinnostavimmista sinfoniakonserteista. Se liikkui kevyesti angloamerikkalaisen musiikin valtakunnassa siirtyen renessanssin kultakaudesta 1900-luvun Englantiin ja Atlantin takaiseen uuteen musiikkiin. Oppaana toimi Pekka Kuusisto tenori Topi Lehtipuun kanssa. Ohjelmakokonaisuus oli rohkea, ajatuksia herättävä ja täyteläinen tuntumatta täyteen ahdetulta. Ilta eteni vahvasti Kuusiston Pekan näköisenä assosiaatioketjuna, joka alkoi Elisabetin ajan Englannin consort-polyfoniasta Byrdin ja Purcellin sävelin. Purcellhan edusti jo […]

Aino Acktén kamarifestivaali ennätti toimia innoittajamiljöössään Acktén huvilassa ainoastaan yhden kesän ennen joutumistaan evakkoon. Muutamia vuosia sen asemapaikkana toimi Agricolan kirkko, mutta viime keväänä festivaali muutti Kallion kirkon kivijalkaan vanhaan kappelisaliin. Tornin juuressa sijaitsevasta tilasta sukeutui viihtyisä pieni konserttisali, Ackté-klubi, jossa toimii arkisin myös kahvila sekä taidegalleria – tällä hetkellä näytillä on Outi Martikaisen kuvakudoksia. Jos Agricolan kirkko oli festivaalille eräänlainen väistötila, nyt tapahtuma on saanut huvilansa tilalle ikioman ja hurmaavan urbaanin kotipesän, jossa kirkkotilan henki […]

    Milanon La Scala on päässyt takaisin italialaisille juurilleen Riccardo Chaillyn aloitettua ylikapellimestarina. Rondon lukijamatkalaiset saivat todistaa Verdi-perinteen voimaa.   Muutamilla italialaisilla oopperataloilla on vielä pidemmät perinteet kuin Milanon La Scalalla, mutta missään ne eivät henkilöidy yhtä väkevästi säveltäjiin, laulajiin ja kapellimestareihin. Verdi-pyhättönä La Scala sai jo melkein sakraalia ilmettä Riccardo Mutin pitkällä johtajakaudella 1986–2005, jolloin maestro valvoi pikkutarkasti partituurien kirjainta. Mutin ja Scalan suhde loppui dramaattiseen välirikkoon, ja loukkaantunut maestro palasi taloon vasta […]

G Livelabista on tullut Helsingin musiikkielämän piristysruiske, uudenlainen areena, joka kokoaa yhteen tyylikkääseen ja rentoon paikkaan musiikkia alkuperään katsomatta. Inspiroiva tila yllyttää uudentyyppiseen musiikin kokemiseen. G Livelabin ansioita eivät ole vain tunnelma ja ideologia, vaan sen huolella suunitellut, korkeatasoiset äänentoistomahdollisuudet tekevät siitä Helsingin parhaan elektroakustisen musiikin esityspaikan. Tämä oli hyvin todettavissa Musica nova Helsingin klubikonserteissa ja nyt Meta4:n klubikeikalla, jossa kuultiin elektroakustista jousimusiikkia Suomesta ja Ranskasta. Tulevana viikonloppuna tähtikvartetti lentää Pariisin Saariaho-teemaiselle Présences-festivaalille esittämään saman […]

Tarina jatkuu, viestitti Tampereen Oopperan Pohjalaisten loppukohtaus. Kun Jussi julistaa, ettei tämä kansa alistu, kuoro kääntyy paljastamaan sisällissodan jakamasta kansasta kertovat käsivarsinauhansa. Tampereen Ooppera juhlistaa 70-vuotista taivaltaan sekä Suomen merkkivuotta Madetojan Pohjalaisilla, joka oli aikoinaan lentokonetehtaan musiikkitoiminnasta alkunsa saaneen oopperayhdistyksen ihkaensimmäinen oopperatuotanto. Nyt se nivotaan yhteen kevään 2018 suurtuotannon, sisällissodasta kertovan Kortekankaan Veljeni vartija -uutuusoopperan kanssa. Kansallinen pohjalaiskuvasto pitää pintansa. Agraariyhteiskuntaan sidottua tarinaa nyt olisikin hankala yksiselitteisesti modernisoida, mutta ajattomat, monimuotoisemmat näkökulmat teokseen olisivat enemmän […]

Kaija Saariahon konserttojen lähtöpisteenä on pureutuminen tietyn soittimen syvimpään olemukseen, ja usein Saariaho on intiimeimmillään syventyessään instrumentteihin kuin arvoituksellisiin olentoihin – menestyksekkäässä klarinettikonsertossa D’om le vrai sens soitin muuttuu aivan kirjaimellisesti taruolennoksi, yksisarviseksi. Konserton lajityyppiä leimaa kaksijakoisuus, vuorovaikutus orkesterin ja solistin välillä, joka on usein saanut sankarillisen konfliktin tai yhteisöllisen dialogin muotoja. Saariaholla konserton dualistisuus on syvemmällä tasolla. Lähes jokaisesta hänen konsertostaan kohoaa esiin filosofinen vastakohtapari: klarinettikonsertosta aistillinen-yliaistillinen, sellokonsertto Notes on Lightista valo-varjo, huilukonsertto L’Aile du […]

Muusikkojen liiton pyörittämä G Livelab tarjosi erinomaisen ympäristön Musica nova Helsingin ensimmäisen viikon kuudelle klubikonsertille. Laadukkaalla äänentoistolla rakennetussa akustiikassa kohtasivat konsertti- ja populaarimusiikki sekä elektroniikan eri muodot.   Äänitysteknologian ja äänen prosessoinnin kehitys viimeisen vuosisadan aikana on emansipoinut äänen koko olemuksessaan. Kun soiva todellisuus voidaan purkaa osatekijöihinsä sekä rakentaa tai muovata uudeksi, raja-aitoja kaatuu sekä traditioiden sisällä että niiden välillä. Tätä aihetta sivusi myös elektronisen musiikin artisti Matthew Herbert, joka soitti Helsingissä musiikkiaan Club Kaikussa, […]

Kansallisooppera toteutti tehtäväänsä tuomalla esiin produktion, joka herättää reaktioita ja ajatuksia. Miksi Josif Stalin poltti päreensä Dmitri Shostakovitshin oopperasta Mtsenskin piirikunnan Lady Macbeth (1933) ja tuli Pravdan kirjoituksellaan pujottaneeksi löysän hirttosilmukan säveltäjän kaulaan? Shostakovitsh pani muut suunnitelmansa taidemuodon parissa jäihin ja muutti tyyliään vähemmän suorasukaiseksi. Tottahan satiiris-traagisessa teoksessa on yhteiskuntakritiikkiä, erityisesti naisen aseman esiin tuontia ja mm. poliisin korruptoituneisuuden hervoton kuvaus. Ehkä enemmän diktaattoria ärsyttivät suorasukaiset seksikohtaukset ja se, että murhaajanainen näytetään myös empaattisessa valossa. […]

  Neljäntienristeys Oulun oopperassa. Säveltäjä Tapio Tuomela. Libretto Sami Parkkinen. Ohjaus Heta Haanperä. Kapellimestari Erkki Lasonpalo. Oulu Sinfonia. Lavastus Kalle Nurminen. Pukusuunnittelu Pasi Räbinä. Valosuunnittelu Jukka Kyllönen. Päärooleissa: Jenny Carlstedt (Lahja), Virpi Räisänen (Maria), Gabriel Suovanen (Onni). Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 13.1.   Tommi Kinnusen palkittu esikoisromaani Neljäntienristeys sopii mainiosti juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea, sillä yhden kuusamolaissuvun vaiheita läpi 1900-luvun seuraava tarina kattaa varsin perusteellisesti myös itsenäisyyden ajan tärkeimmät käänteet. Alkuperäisteoksesta Sami Parkkinen on tehnyt libreton, […]

Tove Janssoniin suhtaudutaan yhä vahvemmin suomalaisena suurnaisena, kuten saattoi huomata myös Tove-juhlavuonna pari vuotta takaperin. Aivan pian Svenska Teaternissa saa ensi-iltansa TOVE-näytelmä, kun taas Helsingin Konservatorio ottaa näinä päivinä osaa Suomi100-ohjelmaan tuomalla Janssonin ja Ilkka Kuusiston Muumioopperan Helsinkiin ensimmäistä kertaa sen Kansallisoopperassa vuonna 1974 saaman ensiproduktion jälkeen. Ylipäätään Muumioopperaa on Suomessa esitetty aiheen suosioon nähden yllättävän vähän, 1990-luvulla kolme tuotantoa sekä viimeksi Turun kaupunginteatterissa 2002. Kun muumitarinat alkoivat lyödä läpi 1940-luvun lopussa – jolloin koettiin myös […]

Gustav Mahlerin sinfoniat ovat orkesterin ja kapellimestarin suhteen koetinkiviä. Niissä ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, ja mammuttimuodon ja yksityiskohtien suhteuttaminen samoin kuin ääri-ilmeiden vaihtelu ja tempojen eläminen paljastavat kommunikaation tason. Susanna Mälkin mestaruus nykymusiikin ja vanhemmankin ranskalaisen musiikin parissa on tunnettua, ja hänen tapansa hienosäätää ja balansoida on tehnyt hyvää Helsingin kaupunginorkesterille. Keskiviikkoisessa konsertissa saatiin näyttö siitä, että hänellä riittää rahkeita myös Mahler-monumenttien persoonalliseen tulkintaan. Kuudennessa sinfoniassa Mälkki sai HKO:n syttymään upeaan soittoon. Hänellä on älyllisen kontrolloijan maine […]