Mozartin kadonnut huilukonsertto löytyi
Musiikkitalon Kuorolle uusi taiteellinen johtaja
Arvio: Upea triptyykki kruunasi juhlavuoden
Tänä vuonna Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri on juhlinut satavuotista taivaltaan: virallisessa juhlakonsertissa toukokuussa rymisi Lindbergin Kraft, ja nyt juhlinta päätettiin Lotta Wennäkoskelta tilattuun orkesteriteokseen. Kantaesitys oli perjantaina Lahden Ristinkirkossa, ja lauantaina konsertti toistettiin Musiikkitalossa. Wennäkosken uutuus Sedecim kruunasi orkesterin kauden, sillä sen lisäksi että teos kiinnittyi vaikuttavasti orkesterin satavuotisuuteen, se osoittautui poikkeuksellisen vahvaksi suomalaiseksi nykyorkesteriteokseksi. Kun Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri aloitti toimintansa sata vuotta sitten, suomalainen yhteiskunta otti edistysaskelia suursodan riehuessa Euroopassa, ja modernistiset taidevirtaukset avarsivat pientä maata. Wennäkoski […]
Arvio: Shamaani villitsi
Itävaltalainen Martin Grubinger on lyömäsoittimien tähti, yhtä aikaa alkukantainen shamaani, moderni showmies että syvällinen musiikillinen ilmaisija. Hän kykenee kokonaisvaltaisilla esityksillään tavoittamaan ihmisiä yli musiikkityylien lokerojen. Salaisuus on paitsi soiton virtuositeetissa ja vauhdikkuudessa myös halussa kommunikoida ihmisten kanssa. Hänellä on Saksassa mm. oma tv-show. Avoimuus ja positiivisuus välittyy myös hänen esityksissään, jotka ovat paitsi musiikillisia niin myös visuaalisia elämyksiä. Hyvin harvoin Helsingin Musiikkitalon yleisö on noussut seisomaan normaaleissa orkesterikonserteissa. Edellinen kerta taisi olla Lang Lang, ja […]
ICMA julkisti palkintoehdokkaansa
Sibelius-Akatemian orkesteri juhlii kantaesityksellä
Arvio: Teatterillista barokkiriemua
Hampaat kalisevat ja lumi narskuu riitasointisessa, hälypitoisessa sävelkuvassa, joka voisi hyvin olla modernia musiikkia. Mutta ei: kyseessä on tuttuakin tutumpi Vivaldin Vuodenajat. Vaatii muusikoilta rohkeaa heittäytymistä, jotta sen aikanaan radikaali kuvausvoima pääsee esiin koko hätkähdyttävyydessään ja sysää sivuun klassikon turvallisuuden. Näin tapahtui Suomalaisen barokkiorkesterin ja loistavan viulusolistin Sergei Malovin perjantaisessa esityksessä Ritarihuoneella. Malovissa on annos paganinimaista velhoutta.Hän on huikea sävelmaalari, jonka tulkinnassa tuli esiin myös elämänkierron ja luonnon raadollisuus. Hurtti huumori ja pittoreski maalauksellisuus kävivät […]
Arvio: Pianokvintetti matkasi tyylisynteesiin
Suomen Solistiyhdistyksen konsertit ovat hyvä lisä pääkaupunkiseudun kamarimusiikkitarjontaan, ja niihin on vieläpä vapaa pääsy. Yhdistyksen konserttisarjaan valitaan esitykset muusikoiden ehdotusten perusteella, ja ohjelmat ovat näin ollen harkittuja, selkeästi jonkin teeman ympärille kiertyviä. Syksyn toiseksi viimeisessä konsertissa Status Ensemble -pianokvintetti esitteli kiinnostavan teosvalikoiman aiheenaan säveltäjien muista musiikkikulttuureista ja -tyyleistä imemät vaikutteet. Boccherinin, Blochin, Milhaud’n sekä kantaesityksestä vastanneen Eero Hämeenniemen sävellysten aiheena ei silti ollut tyylilainailu, vaan pikemminkin teokset heijastelivat syvemmällä tasolla säveltäjiensä monisyisiä taustoja. Luigi Boccherinin […]
Arvio: Jättisinfonia tihkui mielikuvitusta
Mikä harras hiljaisuus lankesikaan, kun Hannu Lintu laski kätensä Mahlerin kolmannen sinfonian loputtoman tuntuisen päätössoinnun jälkeen. Passioesityksistä tuttu pitkä äänettömyys ja sen jälkeen räjähtäneet aplodit osoittivat, kuinka hengellinen tunnelma kolmannen sinfonian finaalissa vallitsee. Musiikinhistorian pisimmäksi sinfoniaksi kutsuttu teos oli kuljettanut meitä lähes kaksi tuntia ja kasvanut harvinaisen intensiiviseksi elämykseksi. Kolmas sinfonia todentaa Mahlerin kuuluisan lausahduksen, että sinfonian tulee sisältää koko maailma. Panteistiset luontovisiot vaihtuvat teoksen edetessä sisäisiksi uskonnollis-filosofisiksi kokemuksiksi, mutta sekaan mahtuu myös roppakaupalla leikkisyyttä […]