VANHOJA

Helsinki 07.02.2017, 16:00

Kulttuuri

Kansallismuseossa Suomen itsenäisyyden juhlavuosi huipentuu Itsenäisyyden aika -näyttelyn avajaisiin joulukuussa. Näyttelyn tekijöihin lukeutuvat muun muassa elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen, kulttuurin sekatyöläinen Kaarina Hazard sekä historioitsija Teemu Keskisarja.
Näyttely kertoo suomalaisen demokratian synnystä ja valtion kehittymisestä pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Draamallinen jännite tulee 1900- ja 2000-lukujen vastakohtien Suomesta ja kahtiajakautumisesta: jatkammeko yhdessä vai kasvaako kuilu.
Esineistä näyttelyyn on tulossa muun muassa paita, jota Eugen Schauman käytti ampuessaan kenraalikuvernööri NikolaiBobrikovin ja itsensä, sekä ensimmäisten vaalien vaaliuurna.
Kansallismuseon mukaan näkökulmaa näyttelyyn on haettu monilta eri tahoilta, muun muassa maahanmuuttajilta.

STT

Helsinki 07.02.2017, 16:00

Kulttuuri

Kansallismuseossa Suomen itsenäisyyden juhlavuosi huipentuu Itsenäisyyden aika -näyttelyn avajaisiin joulukuussa. Näyttelyn tekijöihin lukeutuvat muun muassa elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen, kulttuurin sekatyöläinen Kaarina Hazard sekä historioitsija Teemu Keskisarja.
Näyttely kertoo suomalaisen demokratian synnystä ja valtion kehittymisestä pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Draamallinen jännite tulee 1900- ja 2000-lukujen vastakohtien Suomesta ja kahtiajakautumisesta: jatkammeko yhdessä vai kasvaako kuilu.
Esineistä näyttelyyn on tulossa muun muassa paita, jota Eugen Schauman käytti ampuessaan kenraalikuvernööri NikolaiBobrikovin ja itsensä, sekä ensimmäisten vaalien vaaliuurna.
Kansallismuseon mukaan näkökulmaa näyttelyyn on haettu monilta eri tahoilta, muun muassa maahanmuuttajilta.

STT

Helsinki 07.02.2017, 16:00

Kulttuuri

Kansallismuseossa Suomen itsenäisyyden juhlavuosi huipentuu Itsenäisyyden aika -näyttelyn avajaisiin joulukuussa. Näyttelyn tekijöihin lukeutuvat muun muassa elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen, kulttuurin sekatyöläinen Kaarina Hazard sekä historioitsija Teemu Keskisarja.
Näyttely kertoo suomalaisen demokratian synnystä ja valtion kehittymisestä pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Draamallinen jännite tulee 1900- ja 2000-lukujen vastakohtien Suomesta ja kahtiajakautumisesta: jatkammeko yhdessä vai kasvaako kuilu.
Esineistä näyttelyyn on tulossa muun muassa paita, jota Eugen Schauman käytti ampuessaan kenraalikuvernööri NikolaiBobrikovin ja itsensä, sekä ensimmäisten vaalien vaaliuurna.
Kansallismuseon mukaan näkökulmaa näyttelyyn on haettu monilta eri tahoilta, muun muassa maahanmuuttajilta.

STT

Helsinki 07.02.2017, 16:00

Kulttuuri

Kansallismuseossa Suomen itsenäisyyden juhlavuosi huipentuu Itsenäisyyden aika -näyttelyn avajaisiin joulukuussa. Näyttelyn tekijöihin lukeutuvat muun muassa elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen, kulttuurin sekatyöläinen Kaarina Hazard sekä historioitsija Teemu Keskisarja.
Näyttely kertoo suomalaisen demokratian synnystä ja valtion kehittymisestä pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Draamallinen jännite tulee 1900- ja 2000-lukujen vastakohtien Suomesta ja kahtiajakautumisesta: jatkammeko yhdessä vai kasvaako kuilu.
Esineistä näyttelyyn on tulossa muun muassa paita, jota Eugen Schauman käytti ampuessaan kenraalikuvernööri NikolaiBobrikovin ja itsensä, sekä ensimmäisten vaalien vaaliuurna.
Kansallismuseon mukaan näkökulmaa näyttelyyn on haettu monilta eri tahoilta, muun muassa maahanmuuttajilta.

STT

Helsinki 06.02.2017, 14:23

Kulttuuri

Suomen museoiden ovet kävivät tiuhaan viime vuonna. Vierailuja tilastoitiin yli 6,6 miljoonaa, joka on yli miljoona enemmän kuin vuonna 2015, kertovat Museovirasto ja Museoliitto. Kyseessä on kaikkien aikojen ennätys.
Suosituimmat museot olivat Ateneum (noin 397 000 vierailua), Kiasma (320 000), Helsingin kaupunginmuseo (315 000), Helsingin kaupungin taidemuseo HAM (254 000) ja Suomen Kansallismuseo (178 000).
- Keskeisiä syitä käyntimäärien kasvuun ovat uudenlaiset museokonseptit sekä näyttelyt, jotka puhuttavat ihmisiä, sanoo Museoviraston kehittämisjohtaja Pirjo Hamari tiedotteessa.
Toinen mahdollinen syy museobuumiin on toukokuussa 2015 lanseerattu Museokortti. Sen omistaa jo yli 110 000 ihmistä, ja sillä tehtiin viime vuonna yli 622 000 museokäyntiä. Museokortti on vuosilippu noin 250 museoon.

STT

Kuvat:

Helsinki 06.02.2017, 14:23

Kulttuuri

Suomen museoiden ovet kävivät tiuhaan viime vuonna. Vierailuja tilastoitiin yli 6,6 miljoonaa, joka on yli miljoona enemmän kuin vuonna 2015, kertovat Museovirasto ja Museoliitto. Kyseessä on kaikkien aikojen ennätys.
Suosituimmat museot olivat Ateneum (noin 397 000 vierailua), Kiasma (320 000), Helsingin kaupunginmuseo (315 000), Helsingin kaupungin taidemuseo HAM (254 000) ja Suomen Kansallismuseo (178 000).
- Keskeisiä syitä käyntimäärien kasvuun ovat uudenlaiset museokonseptit sekä näyttelyt, jotka puhuttavat ihmisiä, sanoo Museoviraston kehittämisjohtaja Pirjo Hamari tiedotteessa.
Toinen mahdollinen syy museobuumiin on toukokuussa 2015 lanseerattu Museokortti. Sen omistaa jo yli 110 000 ihmistä, ja sillä tehtiin viime vuonna yli 622 000 museokäyntiä. Museokortti on vuosilippu noin 250 museoon.

STT

Kuvat:

Porvoo 06.02.2017, 10:54

Kulttuuri

Lastenkirjallisuuden Runeberg Junior -palkinto on jaettu kahden teoksen kesken. Palkinnon saivat Timo Parvelan kirjoittama ja Pasi Pitkäsen kuvittama Paten kalastuskirja sekä Malin Klingenbergin ja Joanna Vikström Eklövin Den fantastiske Alfredo.
Kirjat olivat porvoolaisten esikouluryhmien sekä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden suosikkeja yhdeksän ehdokaskirjan joukosta.
Runeberg Junior -palkinto myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Se on perustettu Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

STT

Porvoo 06.02.2017, 10:54

Kulttuuri

Lastenkirjallisuuden Runeberg Junior -palkinto on jaettu kahden teoksen kesken. Palkinnon saivat Timo Parvelan kirjoittama ja Pasi Pitkäsen kuvittama Paten kalastuskirja sekä Malin Klingenbergin ja Joanna Vikström Eklövin Den fantastiske Alfredo.
Kirjat olivat porvoolaisten esikouluryhmien sekä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden suosikkeja yhdeksän ehdokaskirjan joukosta.
Runeberg Junior -palkinto myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Se on perustettu Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

STT

Porvoo 06.02.2017, 10:54

Kulttuuri

Lastenkirjallisuuden Runeberg Junior -palkinto on jaettu kahden teoksen kesken. Palkinnon saivat Timo Parvelan kirjoittama ja Pasi Pitkäsen kuvittama Paten kalastuskirja sekä Malin Klingenbergin ja Joanna Vikström Eklövin Den fantastiske Alfredo.
Kirjat olivat porvoolaisten esikouluryhmien sekä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden suosikkeja yhdeksän ehdokaskirjan joukosta.
Runeberg Junior -palkinto myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Se on perustettu Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

STT

Porvoo 05.02.2017, 13:08

Kulttuuri

Tämän vuoden Runeberg-kirjallisuuspalkinto on myönnetty Peter Sandströmille romaanista Laudatur. Palkintosumma on 10 000 euroa, ja sen maksavat Uusimaa ja Porvoon kaupunki.
Palkintoraadin mukaan Laudatur on lennokkaan hauska, aseistariisuvan haikea ja kieleltään juurevan notkea yllätysten romaani. Laudatur on romaani aikuisesta miehestä, toimittaja ja runoilija Peteristä, jonka perhe-elämä ei ole sellaista kuin hän toivoi ja odotti.
Runeberg-palkinto on suomalainen kirjallisuuspalkinto, joka myönnetään vuosittain Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä viides helmikuuta. Palkinto on jaettu vuodesta 1987.
Aiemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa Tapio Koivukari, Joni Skiftesvik ja Hannu Raittila.
Voittajan valitsi kahdeksan ehdokkaan joukosta raati, johon kuuluivat sen puheenjohtaja, kirjailija Tero Liukkonen, runoilija Tommi Parkko ja kirjallisuudentutkija Maili Öst.
Palkinnon jakavat yhdessä Porvoon kaupunki, sanomalehti Uusimaa, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen arvostelijain liitto ja Finlands Svenska Författareförening.

STT

Kuvat:

Porvoo 05.02.2017, 13:08

Kulttuuri

Tämän vuoden Runeberg-kirjallisuuspalkinto on myönnetty Peter Sandströmille romaanista Laudatur. Palkintosumma on 10 000 euroa, ja sen maksavat Uusimaa ja Porvoon kaupunki.
Palkintoraadin mukaan Laudatur on lennokkaan hauska, aseistariisuvan haikea ja kieleltään juurevan notkea yllätysten romaani. Laudatur on romaani aikuisesta miehestä, toimittaja ja runoilija Peteristä, jonka perhe-elämä ei ole sellaista kuin hän toivoi ja odotti.
Runeberg-palkinto on suomalainen kirjallisuuspalkinto, joka myönnetään vuosittain Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä viides helmikuuta. Palkinto on jaettu vuodesta 1987.
Aiemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa Tapio Koivukari, Joni Skiftesvik ja Hannu Raittila.
Voittajan valitsi kahdeksan ehdokkaan joukosta raati, johon kuuluivat sen puheenjohtaja, kirjailija Tero Liukkonen, runoilija Tommi Parkko ja kirjallisuudentutkija Maili Öst.
Palkinnon jakavat yhdessä Porvoon kaupunki, sanomalehti Uusimaa, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen arvostelijain liitto ja Finlands Svenska Författareförening.

STT

Kuvat:

Porvoo 05.02.2017, 13:08

Kulttuuri

Tämän vuoden Runeberg-kirjallisuuspalkinto on myönnetty Peter Sandströmille romaanista Laudatur. Palkintosumma on 10 000 euroa, ja sen maksavat Uusimaa ja Porvoon kaupunki.
Palkintoraadin mukaan Laudatur on lennokkaan hauska, aseistariisuvan haikea ja kieleltään juurevan notkea yllätysten romaani. Laudatur on romaani aikuisesta miehestä, toimittaja ja runoilija Peteristä, jonka perhe-elämä ei ole sellaista kuin hän toivoi ja odotti.
Runeberg-palkinto on suomalainen kirjallisuuspalkinto, joka myönnetään vuosittain Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä viides helmikuuta. Palkinto on jaettu vuodesta 1987.
Aiemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa Tapio Koivukari, Joni Skiftesvik ja Hannu Raittila.
Voittajan valitsi kahdeksan ehdokkaan joukosta raati, johon kuuluivat sen puheenjohtaja, kirjailija Tero Liukkonen, runoilija Tommi Parkko ja kirjallisuudentutkija Maili Öst.
Palkinnon jakavat yhdessä Porvoon kaupunki, sanomalehti Uusimaa, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen arvostelijain liitto ja Finlands Svenska Författareförening.

STT

Kuvat: