sunnuntai helmikuu 5. 2023

Gustav Mahler

Gustav Mahler: sinfonia nro 4. Sabine Devieilhe (sopraano), Les Siècles, François-Xavier Roth.Harmonia Mundi HMM905357.

François-Xavier Roth on pitänyt periodiliikkeen uutta etsivää henkeä korkealla levittämällä aikalaissoittimien ilosanomaa myös Stravinskyn baletteihin, Ravelin ja Debussyn musiikkiin ja uusimpana projektina Mahlerin sinfonioihin. Ensimmäisen sinfonian jälkeen sarjassa ilmestyi neljäs, ja molempiin 1900-luvun alun soittimet sopivat erinomaisesti. Neljännen sinfonian sointiasu on kirkas ja klassinen, mutta soittimien värien heterogeenisuus luo silti aivan uudenlaisia perspektiivejä. Erityisesti pidin pisteliäistä puhaltimista ja solakasti raikuvista vaskista, kun taas jousten sointi on vähän kalvakka. Kun yltäkylläisen sointikylvyn sijaan tarjolla on artikulaation terävyyttä ja tekstuurin läpikuultavuutta, Mahlerin naiivi satumaailma löytää luonnollisen uomansa. Joutuisat tempot ja eloisa ote tuovat ensimmäiseen osaan Liisa ihmemaassa -tunnelmaa, kun taas toisen osan sävelaskelta ylemmäs viritetyn pirunviulun ironia ei ole niinkään purevaa kuin leikkisää. Hitaan osan liukuvat portamentot ovat maukas uusvanha lisä ilmaisukeinojen valikoimaan, mutta jousisointia olisi voinut rikastaa myös muilla keinoilla. Sabine Devieilhen ääni soi finaalissa taivaallisesti. Sarjan jatkoa voi odottaa mielenkiinnolla.

Harri Kuusisaari

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

Orkesterimusiikki