Andreas Steierin tulkinnat perustuvat historiallisten esityskäytäntöjen tutkimukseen aina instrumentteja myöten (tässä tapauksessa käytössä on vuoden 1734 Hass-cembalon kopio), mutta hänen soittonsa tuntuu etääntyvän yhä kauemmaksi kaikesta akateemisuudesta. Svengaavammin Bachia tuskin voi soittaa kuin tällä levyllä, ainakaan hyvän maun rajoissa. Jotkut näistä cembalokonsertoista ovat tuttuja muista yhteyksistä – mm. viulukonserttoina –, mutta niitä kuuntelee kokonaan uusin korvin, kun soolosoittimen ja orkesterin välinen kommunikaatio on viety näin pitkälle. Soittimien suhteen tasapuolinen äänitys tukee näkemystä, ja Freiburgin barokkiorkesterin […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
