Taiteilijan työ edellyttää kykyä tehdä valintoja, rohkeutta olla oma itsensä ja välttää opportunismia. Silti tai siksi eräs taideteoksen ominaisuus näyttää taidealasta riippumatta säilyttävän asemansa vuosisadasta toiseen. Se on huomionhakuisuus sisältöä määrittävänä tekijänä. Taiteilija haluaa – ymmärrettävää toki – teoksensa läpäisevän julkisuusmuurin ja tavoittavan yleisön. Tässä onnistuakseen hän sisällyttää siihen jotakin epäsovinnaista, yllättävää ellei peräti shokeeraavaa. Yllättävyys on yksi kauneuden ominaisuuksista. Käänteisesti sanottuna pitkästyttävyys...

  Suomen valtion taloudellinen tilanne on viittä vaille katastrofaalinen. Pandemian, Ukrainan sodan ja uusien asehankintojen aiheuttama poikkeuksellinen velkaantuminen, verotuloennusteiden horjuvuus (volatiliteetti) ja talouskasvun pitkäaikainen hidastuminen ovat johtaneet siihen, että julkisen sektorin menoihin on istuvan hallituksen viimein pitänyt puuttua ”kovalla kädellä”. Ja mikäpä hallituksille olisi hauskempaa kuin näyttää kansalle oikein tiukkaa otsaryppyä. Ylen rahoitus on yksi monista valtion menoeristä, joihin erityisesti perussuomalaiset...

  Jean Sibeliuksen ja V. A. Koskenniemen Finlandia-hymni soi viime keväänä monissa tilaisuuksissa. Viimeksi kuulin sen huhtikuussa, kun Marjukka Riihimäki johti suurkuoroa Forum Artisin ja Mitta on täysi -työryhmän organisoimassa Sakset seis! -mielenilmauksessa Senaatintorilla. ”Oi nouse, Suomi” sai hetkeksi osallistujat unelmoimaan paremmista, kulttuurimyönteisistä ajoista. Sitä ennen kuulin hymnin Sibeliustalolla maaliskuussa, kun kymmenkunta mieskuoroa nosti teoksen Matti Hyökin johdolla ihmeelliseen fortissimoon...

  Luontodokumenttien vakiokuvastoa on kohtaus, jossa petolauma on onnistunut metsästyksessä ja alkaa aterioida. Lihaisat resurssit jakaantuvat lauman sisällä hierarkisesti. Isoiset syövät ensin ja vähäiset jakavat tähteet, sikäli kun jotain jää. Saalistajalauman aterioinnin liepeillä käy kuhina – haaskan rippeitä havittelee koko joukko muitakin: pikkunisäkkäitä, lintuja, muurahaisia, haaskakuoriaisia ja lopulta luita hajottavia bakteereja ja sieniä. Kaikilla on sama perustarve: energian saanti ja...

Aleksi Barrière Kun toukokuussa 1723 Johann Sebastian Bach aloitti Leipzigin kaupungin musiikinjohtajana, hänellä oli syytä toivoon. Kaupungin kirkkojen musiikin järjestäminen tarjosi monipuolisia taiteellisia mahdollisuuksia, joita hän lähestyi intohimoisesti. Ensimmäisinä vuosina Bach sävelsi (tai sovitti aiemmasta materiaalista) jokaikiseen jumalanpalvelukseen uuden kantaatin laulajasolisteille, kuorolle ja orkesterille. Pitkäperjantaina oli myös vuosittainen tilaisuus esittää laaja ns. passio samalle kokoonpanolle. Mistään suojatyöpaikasta ei kuitenkaan ollut kyse....

  Taiteellisen tohtorintutkintoni lautakunnassa oli muusikkojäsen, joka tutkintoni aikana kiinnostui musiikistani ja toivoi minulta uutta sävellystä kantaesitettäväkseen. Ajatus uudesta teoksesta arvostamalleni muusikolle tuntui houkuttelevalta, mutta samalla mietimme, onko yhteistyö tohtoriopiskelijan ja lautakunnan jäsenen välillä sopivaa. Vaikka lautakunnasta poisjääminen tai yhteistyön siirtäminen valmistumiseni jälkeiseen aikaan eivät olleet kummallekaan mieluisia vaihtoehtoja, halusimme tarkistaa asian opiskelupaikkani eettiseltä toimikunnalta. Jo pohdintojen aikana lautakunnan jäsen...

  Pieni joukko nuoria säveltäjänalkuja istui 1980-luvun alkuvuosina säännöllisesti Sibelius-Akatemian silloisen T-talon teorialuokassa ihmettelemässä tietokoneen ohjelmointikielen kiemuroita. Professori Ilkka Oramo oli saanut tietokoneguru Erkki Kurenniemen opettamaan uteliaille säveltäjille Forth-ohjelmointikieltä. Vuonna 2017 edesmennyt Kurenniemi oli tietokonealan pioneeri Suomessa, joka 1960-luvulla rakensi kaikenlaisia elektronisia soittimia ja vuonna 1973 Suomen ensimmäisen mikrotietokoneen. Hänen maailmoja syleileviä futurologisia innoituksiaan kuuntelivat yhtä lailla amerikkalaiset kaupalliset yritykset kuin...

  Margariini keksittiin 1860-luvun Ranskassa, koska voi oli liian kallista. Edullisempi rasvatahna ei kuitenkaan mennyt heti kaupaksi, vaikka se älyttiinkin 1900-luvulla värjätä keltaiseksi, maitoteollisuuden lobbauksesta huolimatta: kukapa luottaisi tuoreen tuotteen puutteessakaan korvikkeeseen, joka hyödyntää käsiteltyjä eläin- ja kasvirasvoja ja jonka ainoa myyntivaltti on halpuus? Margariinin myymiseen riitti kuitenkin motivaatiota, koska se soi mahdollisuuden muuttaa ruokatuotannon hyödyttömiä sivutuotteita ruokatuotteeksi – jätteitä voitoksi....

  Norjalaisessa TV-seikkailusarjassa Erämaan armoilla kokenut eränkävijä Lars Monsen kuljetetaan silmät sidottuna erämaahan – minne tahansa – josta hänen pitää määräaikaan mennessä suoriutua ihmisten ilmoille. Mukaan hänelle annetaan vähän ruokaa, minimaaliset varusteet ja summittainen kartta, ei kompassia. Tältä pohjalta selviytymisen ammattilainen haparoi kohti päämääräänsä – kokemukseensa tukeutuen, yrittäen, toisinaan erehtyen ja usein onnistuen. Monsenin kohtaamat haasteet muistuttavat hämmästyttävän paljon säveltäjän työtä....

   Olemme siirtyneet huomaamatta musiikin ohjelmasuunnittelussa ja kuratoinnissa estetiikan aikakaudelta moninaisuuden aikakaudelle, jossa esiintyjien ja tekijöiden arvot nousevat pintaan, ja kaikki voidaan nähdä näiden merkitysten kautta. Eri taidelaitoksilla on omanlaisensa valmiudet ja mahdollisuudet reagoida identiteettipolitiikan toiveisiin ja aktivismin haasteisiin etsiessään uusia yleisöjä. Ohjelmakokonaisuuksien kuratointi on parhaimmillaan eri tarinoiden ja todellisuuksien yhteen tuomista. Se on vastakkainasettelua, jossa tekijät ja esiintyjät kohtaavat...