Lauri Siimes listasi puhallinmusiikkitoiminnan puutteita Suomessa. Niitä ovat: – ohjelmiston niukkuus ja vanhentuneisuus – uusia puhallinmusiikkisävellyksiä ei synny, ja sävellystilaustoiminta puuttuu kokonaan – musiikkikaupat eivät ole kiinnostuneita puhallinmateriaalin hankinnasta muualta maailmasta – kustantajat eivät ole kiinnostuneita julkaisemaan nuotistoja – instrumenttien hankinta on sattumanvaraista ja niissä sattuu epäonnistumisia; korkealuokkaisia soittimia ei ole orkestereilla riittävästi.
Uutinen Rondossa 8/1977
Ammattitaiteilijain ja taiteen harrastajien keskuudessa on käynnistetty nimien keräys eduskunnalle jätettävään vetoomukseen. Siinä vedotaan päättäjiin, jotta voitaisiin torjua taiteen eri aloilla vallitseva hätätila. Adressissa vaaditaan taiteiden tuen suunnitelmallista kohentamista ja kaikkien lakisääteisten kulttuurimenojen ottamista valtion budjettiin omalle momentilleen.
Uutinen Rondossa 8/1977
Kenenkään ei varmasti tee mieli puuttua kuorojen musiikkimatkailuun. Se on tärkeää musiikillis-sosiaalista toimintaa. Mutta silloin, jos kyseessä on virallinen tai puolivirallinen maatamme koskeva edustustehtävä, on esitysten tasoon kiinnitettävä vakavaa huomiota. Viime vuosina on eri maissa järjestetty useita suomalaisen kulttuurin viikkoja, joiden esiintyjäkoneisto on valittu sattumanvaraisesti.
Paavo Helistö Rondon 8/1977 pääkirjoituksessa
Äänikuvavaraisessa soittamisessa soittajasta tuntuu ikään kuin hän kuulisi tuottamansa sävelet sormiensa päissä. Tämä vaikutelma saattaa osaltaan johtua siitä, että käsien hermoratoja myöten ja ääninä tulevat palautteet lienevät perillä samanaikaisesti. Äänikuvavaraisesti soittaessaan pianisti ei koe, että musiikki syntyy käsien ja sormien liikkeistä vaan päinvastoin musiikki synnyttää ne. Vastaavasti ei voida sanoa, että tekninen taitavuus synnyttää musiikin vaan että musiikki synnyttää siihen tarvittavan tekniikan.
Timo Mikkilä ja Oiva Ketonen yhteisartikkelissaan, Rondo 8/1977
Meille opetetaan päämäärätietoisuutta, virtuoosinen instrumenttikeskeisyys kohotetaan mystisiin sfääreihin. Väärä kilpailumentaliteetti saattaa synnyttää sielullisen tyhjiön, johon Schubert tarjoaa lääkkeen. Schubertin lied kulkee sisäänpäin äärettömille ihmeen alueille. Ne ilmaisevat vapauden ja mahdollisuuden saapua sanojen ulottumattomiin. Samalla ne hehkuvat ihmisenä olon tragiikkaa.
Ralf Gothoni Rondossa 8/1977
Ensimmäisen kosketuksen Japanin taiteeseen saimme Tokion kabuki-teatterissa. Näytäntö kesti viisi tuntia, ja melkoisen shokin saimme, kun miesnäyttelijät (jotka esittivät myös naisten roolit) alkoivat määkiä korahtavilla falsettiäänillä. Niin siinä sitten kävi, että japanilaiset isännät saivat sayonara-juhlassa seurata suomalaisten valmistamaa kabukia aiheesta Hamletin pillipiipari (mikä häväistys!).
Anu Jaantila ja Olli Pohjola kertovat Tapiolan kuoron Japanin-matkasta Rondossa 8/1977
