Lokakuun vallankumous määräsi minun sukupolveni kohtalon, teosten tyylin, aihepiirin, kielen. Se loi sen henkisen tilan, sen emotionaalisten voimien nousun ja henkisen lämpötilan, joka aina nostaa luovan työn arkisten puuhien ja jokapäiväisten huolten yläpuolelle. Vallankumous karkaisi meidät, ja juuri se auttoi myöhemmin meitä pitkinä vuosina. Vallankumous synnytti suuren joukon tunneilmaisunsa totuudellisuudella koskettavia taistelulauluja, kansalaissodan lauluja, joihin olemme palanneet työssämme yhä vielä.
Oli aika, jolloin minua syytettiin teosteni perustelemattomasta monimutkaisuudesta. Olin tietenkin pahoillani. Avuksi tulivat nuoruudessa kehitetyt ominaisuudet: oli tehtävä työtä, ei saanut jäädä menestyksestä riippuvaiseksi. Opin ottamaan huomioon toisten käsitykset; yksi Neuvostoliiton säveltäjäkoulun saavutuksia on kollektiivinen henki. Me kaikki muodostamme säveltäjäliiton, jolla on takanaan valtion laaja tuki. Jokaisesta teoksesta keskustellaan, esitysvaikeuksia emme tunne, parhaat orkesterit ovat aina valmiina.
Kansani päämäärä on suuri ja vaikea. Miten voisin pysyä siitä syrjässä ottamalla tarkkailijan asenteen ja piittaamatta tämän päämäärän saavuttamisesta ja elämäntehtävästäni? Kansan aktiivinen palveleminen, sen toiveisiin vastaaminen on meidän päämäärämme: taide, joka auttaa rakentamaan uutta yhteiskuntaa.
Dmitri Shostakovitsh APN:n välittämänä Rondossa 2/1968
Maamme 40 musiikkioppilaitoksen johtajat tietävät kouriintuntuvasti, miten vaikea on saada opettajia Helsingin ulkopuolella sijaitseviin oppilaitoksiin. Vaikeudet ovat suurimmat orkesteri-instrumenttien kohdalla. Helsingin orkesterit nielevät pätevien muusikoiden parhaimmiston. Selitys on yksinkertainen: orkesterit pystyvät tarjoamaan paremman palkan vähäisemmin tuntivelvollisuuksin kuin musiikkioppilaitokset. Parannusta asiaan ei saada ennen kuin niiden opettajille suodaan vähintään samat palkka- ja työedut.
Pääkirjoitus, Rondo 2/1968
Musiikkilehdistön nykyistä tilaa luonnehdittiin sanalla katastrofaalinen. Laajalevikkinen ja yleisluontoinen musiikkilehti loistaa poissaolollaan, toinen toistaan pienemmät ja merkityksettömämmät (joskaan ei huonommat) lehdet yrittävät pelastaa sen mikä ei ole enää pienin toimin pelastettavissa.
Tuomo Lintulaakso Turun Kritiikin päiviltä Rondossa 2/1968
Tarkkailkaa huolellisesti, että nauhuri lähtee käyntiin ja pysähtyy pehmeästi äänitys- ja toistonopeuksilla ilman, että se nykii nauhaa. Laitteen tulee pysähtyä molemmista pikakelaussuunnista ilman, että nauha katkeaa tai venyy. Tämän estämiseksi laitteessa tulee olla sähködynaamiset jarrut, joiden avulla pikakelausmoottorit pysäytetään johtamalla niihin vastakkaiseen suuntaan kulkeva virta.
Reima Tuomi opastaa nauhurin käyttöön Rondossa 2/1968
