perjantai marraskuu 22. 2024

Mediasakset 01 2021

 

Meillä muusikoilla identiteetti rakentuu niin vahvasti sen varaan, mitä me tehdään työksemme. Joskus ehkä liikaakin. Olen tyypillinen meidän alan edustaja, jolla kaikki pyörii enemmän tai vähemmän musiikin ympärillä. Mulla ei ole oikein harrastuksiakaan, koska mikään muu ei kiinnosta mua yhtä paljon.”

Kitaristi ja tuottaja Jussi Jaakonaho Helsingin Sanomissa 22.11.2020.

 

Kannanoton ydin on tämä: Onko esittävän taiteen rajoittaminen koronatilanteessa poliittisesti liian helppoa ja houkuttelevaa? Siltä se vaikuttaa. On helppo ymmärtää, että tilanne on vakava. Koska monista tartunnanlähteistä ei ole tietoa, on toimittava sokkona ja rajoitettava kaikkea mahdollista. Silti uudet rajoitukset vaikuttavat olevan kummallisesti epätasapainossa. Uudellamaalla yleisötilaisuudet kielletään, ja kulttuuritilat menevät kiinni. Sen sijaan Black Friday -alennuksia saa jonottaa ruuhkassa ja karaokebaarissa huutaa iltaan asti. Jos samassa baarissa esiintyisi oikea artisti, tilaisuus kiellettäisiin.”

Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Juuso Määttänen käsitteli koronarajoituksia ja Muusikkojen liiton kannanottoa Helsingin Sanomien kolumnissaan 28.11.2020.

 

Se, että klassisesta musiikista on alettu sortohistoriana… että historia pitäisi tuhota, jotta tasa-arvossa päästään eteenpäin… Mozartin sisko ei saanut ruveta muusikoksi, ja me ei voida sille mitään. Mutta me voidaan tehdä kaikki mahdollinen, että säveltäjien siskot voi nykyään ruveta muusikoiksi, jos haluaa. Se, mikä on feministin näkökulmasta oikein ja mikä on musiikin tulevaisuuden näkökulmasta oikein, ei lopputuloksen kannalta ole eri asia. Mutta miten se tapahtuu, siitä on aika paljon erimielisyyttä.”

Kapellimestari Hannu Lintu Suomen Kuvalehdessä 48/2020.

 

Ystäväni, joka on tähän asti elättänyt itsensä muusikkona ja kuvataiteilijana, päätti opiskella puusepäksi. Hän on kokenut työn valtavan vapauttavaksi. ’Kun tekee tuolia, tietää, että siitä tulee tuoli’, hän selitti. ’Kun tekee levyä tai taulua, siitä voi tulla mitä paskaa tahansa.’”

Kirjailija, näyttelijä ja käsikirjoittaja Anna-Leena Härkönen pohti luovuutta kolumnissaan Apu-lehdessä 26.11.2020.

 

Miten näennäisen yksinkertainen on musiikin merkkijärjestelmä, aivan kuten kirjallisuudenkin. Se on mielestäni yksi taiteen suurista arvoituksista, se miten kaiken maailman musiikin ja kirjallisuuden voi purkaa noihin pieniin pisteisiin ja merkkeihin. Ilman järjestystä ja muotoa ne ovat käsittämättömiä ja abstrakteja, mutta heti kun ne saavat muodon ja järjestyksen, syntyvät Bach ja Dostojevski. Samalla syntyvät lohtu ja ajattelu ja ihmismielen kyky luoda maailmaan merkityksiä ja tarinoita – tosia ja keksittyjä. Ja kaiken yllä virtaa musiikki omana näkymättömänä universuminaan.”

Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman Eeva-lehden kolumnissaan 3.12.2020

 

Halusin yhdistää kaksi minua kiinnostavaa asiaa: klassisen pianomusiikin ja suomalaisen designin. Teen musiikkivideoita niistä kahdesta. Halusin tehdä tämän myös ujuttaakseni klassista musiikkia ihmisten tietoisuuteen. Pystyn näin ehkä laskemaan joidenkin kynnystä kuunnella sitä.”

Pianisti Hanna-Mari Zinovjev kertoo musiikkivideoistaan, joissa soittaa klassista musiikkia suomalaisissa design-vaatteissa. Kouvolan Sanomat 6.12.2020.

 

Tuntematon pelimanni on se, joka rakastaa musiikkia ja soittaa sitä mitä rakastaa. Hän ei ole välttämättä mestaripelimannin kirjoissa, pikemminkin vähän sellainen kotisoittaja. Mutta aina kun porukalla esiinnytään, hänkin harjaa sopivan määrän hartsia trokaansa ja hakeutuu nopeasti esiintymislavan parhaimmille paikoille. Eli sinne takariviin. Hän soittaa sen mitä muistaa ja opettelee soittaessaan sen mitä ei vielä muista. Ja hänestä on tärkeää, että soitto jatkuu. Hän kantaa huolta siitä, että se soi, hänen jälkeensäkin.”

Pelimanni, dramaturgi ja teatteriohjaaja Vesa Tapio Valo kolumnissaan Perhonjokilaakso-lehdessä 6.12.2020.

 

Minä joudun johtamaan hyvin isoilla liikkeillä, vähän kuin olisin voimistelemassa. Kunto kasvaa minullakin, että saadaan koko porukka hyvin käsiin. Kyllä minä kuulen sen, onko vokaalit auki, onko a avoin. Se kuuluu soundista, ne eivät pysty minua hämäämään maskin kanssa.”

Seitakuoron johtaja Kadri Joamets kertoo Yle.fissä 4.12.2020 korona-ajan kuoroharjoittelusta turvaväleineen ja maskeineen.

 

He ovat asuneet vaarallisessa kolkassa, olleet hyviä diplomatiassa ja onnistuneet tulemaan toimeen venäläisten kanssa. Lisäksi he ovat introvertteja ja työskentelevät itsensä kanssa. Ruotsissa on ollut varaa palkata ulkomaisia kapellimestareita, mikä oli kehitykselle myrkyllistä. Suomessa ei ollut varaa siihen, joten nuorille suomalaisille on ollut heti työmahdollisuuksia, ja suomalaisorkesterit kautta maan ovat suomalaisten kapellimestarien johdossa.”

Ruotsalainen kapellimestari Herbert Blomstedt pohti Suomen kapellimestari-ihmeen syitä. Helsingin Sanomat kirjoitti 26.11.2020 Dagens Nyheterin artikkelin pohjalta.

 

Osaan vähän piirtää, vähän kirjoittaa, vähän soittaa ja vähän laulaa. Ne ovat lahjoja, jotka olen saanut joltakin korkeammalta. Paras tapa kiittää lahjoista on käyttää niitä, ja toteuttaa itseäni ihmisenä.”

Laulaja Kyösti Mäkimattila Tampereen seurakuntalehti Sillassa 12/2020.

 

MEDIASAKSET