Nuoriso ei arvosta tällaista klassista musiikkia ja erityinen inhokki on ollut panhuilu. Tällä klassisen musiikin konsertilla olemme saaneet rauhoitettua nuorison kokoontumisia ja on säästytty tappeluilta. Nämä ovat niitä pehmeitä keinoja rikosten ennaltaehkäisyssä. Rikoksia on tapahtunut Espoossa koulujen päättäjäisviikonloppuna viime vuosien aikana vähemmän kuin aiemmin, kun klassista musiikkia ei vielä soitettu.”
Komisario Hannu Väisänen Länsi-Uudenmaan poliisin ennalta ehkäisevän toiminnan ryhmästä kertoo jo perinteeksi muodostuneesta koulujen päättäjäisviikonlopun konsertista Espoon Mellstenin hiekkarannalla. Mtvuutiset.fi:ssä 16.2.2022.
Mainittakoon ohessa, että konserttiin oli vapaa pääsy, mutta se ei juuri näkynyt yleisömäärässä vaan vähintään tyypillinen määrä tuoleja pysyi tyhjillään. Mikähän tässä oikein mätti, sitä kannattanee tietyissä piireissä tarkastella. Ämpäreitä jakoon.”
Jyri Ojala Joensuun kaupunginorkesterin konsertin arviossaan Karjalaisessa 26.2.2022.
Kirjoittaminen on ajatusten ja merkitysten kanssa toimimista. Tyylini on aforistinen: pyrin löytämään uusia, hiottuja näkökulmia. Musiikki toimii päinvastaisella tavalla. Se on virtausta, jossa ei pohdita merkityksiä. Musiikin avulla on mahdollista päästä täysin sanojen tuolle puolen. Musiikki ei merkitse minulle mielikuvia. Se on sellaisenaan täydellistä.”
Kirjailija Jukka Viikilä Anna-lehdessä 9/2022.
Ajattelin kirjoittaa, ettei Ludwig van Beethoven (1770–1827) suinkaan ollut aluepalvelun hyvinvointitehtävissä. Miksi? Koska mielikuvamme ihmisen henkisestä kulttuurista ja sen merkityksestä alkaa vääristyä. Taiteen tehtävä ei ole ’hoivata’ vaan herättää kysymyksiä ja syviä tuntoja. Alati muuntuvana taide on hankala määriteltävä, mutta ihminen on aina etsinyt kehitykselleen tietä sen avulla. Kulttuuripalvelumme on tässä arvokas oheistuote, ja näkyköön siksi kulttuuristrategia vahvana Kuopion sivustoilla, hyvinvoinninkin.”
Kapellimestari Atso Almila kolumnissaan Savon Sanomissa 14.3.2022.
Wagnerin Parsifalista tuli Vilhon suhdetestiooppera. Hän vei kaksi tyttöystäväänsä katsomaan sen. Jos tyttö jaksoi olla kiinnostunut oopperasta tuntien ajan, suhdetta kannatti jatkaa.”
Oopperalaulaja Päivi Nisula kertoi edesmenneestä Vilho-pojastaan ET-lehdessä 5/2022.
Minua motivoi tähän projektiin kotiseuturakkaus ja se toive, ettei kaikki kulttuuri siirry kasvukeskuksiin. Pikkukaupungitkin tarvitsevat tällaisia sivistyslaitoksia. Toivon, että ehtisin joskus itse luovan kirjoittamisen kursseille. Toistaiseksi olen kuitenkin se, joka niitä opistolle järjestää.”
Lopettamisvaarassa olleen Oriveden opiston ostanut, nykyisen Oriveden kampuksen toimitusjohtaja Reijo Kahelin ET-lehdessä 4/2022.
Paikalliset yritykset tarvitsevat meitä kaikkia kipeästi. Kesän lomasuunnitelmia pohtiessa toivottavasti monet viettävät vapaa-aikaansa myös oman alueemme riennoissa. Onnistuneet ja vetovoimaiset tapahtumat tarvitsevat myös aktiivisia paikallisia kävijöitä. Pelissä on valtava määrä paikallisia yrittäjiä, kulttuurintekijöitä ja työpaikkoja. Jokainen meistä voi edesauttaa elävää tapahtumatoimintaa omalla osallistumisella. Nähdään taas kulttuurin ja urheilun parissa.”
Jesse Luhtala kolumnissaan Seinäjoen Sanomissa 9.3.2022.
Varoitustarra voi sopia karkkipusseihin, mutta kulttuurissa sen käyttöä kannattaa miettiä tarkasti. Tarrojen lätkijällä olisi iso savotta edessä. Ristiriitainen ja mieltä kuohuttava taide ei maailmasta lopu. Onneksi. Loukkaavaksi katsotun kulttuurin ja taiteen suitsimiseen voisi perustaa oman viraston. Sen seinälle sopisi George Orwellin kuva.”
Tampereen yliopiston Porin yliopistokeskuksessa projektipäällikkönä työskentelevä filosofian tohtori Kimmo Ahonen kolumnissaan Satakunnan Kansassa 18.2.2022.
Nykyään Kansallisoopperassa käytetään tavattoman paljon ulkomaisia vierailijoita. Kun talon nimi on Suomen Kansallisooppera, kyllä valtaosan esiintyjistä pitäisi olla suomalaisia.”
Oopperalaulaja Jaakko Ryhänen Maaseudun tulevaisuudessa 12.3.2022.
