”Meille on sanottu, että ethän sä voi osata laulaa tai näytellä, kun olet tanssija. Tämä maa rakastaa titteleitä! Ei Broadwaylla kysytä nuorilta, että mikä sun koulutus on, vaan sanotaan, että näytä, mitä sä osaat.”
Tanssija-näyttelijä-laulaja Sonja Sorvola ja tanssija-näyttelijä-ohjaaja-koreografi Sami Saikkonen Me Naisissa 4.5.2016.
”Medioissa jääkiekko taklaa kulttuurisaavutukset. Kun Olli Mustonen voitti kansainvälisen Maj Lind –pianokilpailun, häntä tuskin ottivat vastaan torvisoittokunnat ja flyygelin ympärillä tanssivat ihailijat.”
Leena Syväoja Aamulehden mielipideosastolla 5.5.2016.
”Isossa kuvassa sitä ei kuitenkaan ole yhtään mitään. Jos miettii kapellimestareita nykyään, ei me olla mitään renessanssimuusikoita. Ei me osata tehdä kauheesti muuta kuin johtaa ja ehkä soittaa jotain.”
Kapellimestari ja sellisti Klaus Mäkelä Suomen Kuvalehdessä 6.5.2016.
”Lapsille ei kannata tuputtaa mitään väkisin. Jollakin saattaa olla musikaalisia lahjoja, muttei välttämättä sinnikkyyttä, jota harjoitteleminen vaatii. Hän saattaa olla valmis näkemään vaivaa jonkin toisen harrastuksen eteen. Lasten tahtoa on kunnioitettava.”
Näyttelijä Kristiina Halkola Eeva-lehdessä, toukokuu 2016.
”Syy, miksi kritiikkiä on olemassa, on pohjimmiltaan rakkaus taiteeseen. Julkaistu kritiikki on kädenojennus, joka tarkoittaa: taide on tärkeää ja arvokasta. Siksi haluamme kertoa siitä.”
Helsingin Sanomien kulttuuriosaston esimies Hanna Mahlamäki HS viikko 17/2016.
”Olen kyllä uuden musiikin spesialisti, mutta se ei ole täysin todenperäinen leima, koska olen koko ajan tehnyt myös perusohjelmistoa. Koska meidän aikamme musiikki on niin harvoille sydämen asia, me saamme leiman hyvin helposti. Median luomalla bisneksellä on tarve lokeroida muusikoita.”
Kapellimestari Susanna Mälkki HS Viikko 17/2016.
”Uskoin ja toivoin, että sarjan edetessä näkökulmat muuttuisivat ja monipuolistuisivat. Varmaankin toimittajat olivat käyneet eri puolilla Suomea, tavanneet laajasti muusikoita, musiikin opettajia ja myös musiikin kuluttajia, siis yleisöä. Mutta ei. Pasilan tornista näkyi juuri ja juuri etelään Musiikkitalon tienoille. Klassisesta Suomesta tuli Klassinen Helsinki. Kaveripiiri.”
Aamulehden kulttuuritoimittaja Harri Hautala kolumnissaan Ylen Klassinen Suomi –ohjelmasarjasta 6.5.2016.
”Kysyä kuitenkin voi, kantaisiko itse sisällöllä viestintä ennen pitkää paremmin, sukupuolesta, iästä tai muista avuista riippumatta? Taiteen voima, jos mikä, on loppujen lopuksi alleviivaamisen arvoinen, ja me kaikki olemme tuota taiteen suurempaa tarkoitusta toteuttamassa tasa-arvoisesti – toivon mukaan myös mahdollisimman edistysmielisesti.”
Kapellimestari-pianisti-säveltäjä Ville Matvejeff kolumnissaan Turun Sanomissa 21.4.2016
”Olavi Virralta, Toivo Kärjeltä, Tapio Rautavaaralta, Reino Helismaalta ynnä muilta löytyy sävelmiä, joita kutakuinkin koko kansa aikoinaan lauloi. Ainakin ne, jotka ylipäätään lauloivat.
Mutta mitä lauluja hoivakodeissa lauletaan sitten, kun me neli–viisikymppiset olemme itse hoivakoti-ikäisiä? Tai mitä lauletaan, kun meidän lapsemme ovat hoivakotiasukkaita? Musiikissa ei enää vähään aikaan ole ollut yhtenäiskulttuuria edes siinä määrin kuin entiseen aikaan.”
Kymen Sanomien tuottaja Riina Holtari kolumnissaan 12.5.2016.
”Taidelaitos on olemassa tuottaakseen kohottavia ja ravistavia elämyksiä – ei rahaa.”
Tanssija-koreografi Tiina Lindfors kolumnissaan Turun Sanomissa 11.5.2016.
”Viime vuonna orkesterikonserteissa tehtiin taas uusi yleisöennätys. Suuri osa suomalaisista kaipaa elämäänsä syvempää sisältöä. Orkesterikonsertit koetaan virkistäviksi keitaiksi vihapuheen täyttämässä koleassa kilpailuyhteiskunnassa.”
Säveltäjä Kalevi Aho Helsingin Sanomissa 29.4.2016.
