Yhteissoitto olisi paras keino lisätä tekemisen iloa musiikkiopistoissa. Ehkä myös jäykkää putkea pakollisine aineineen voitaisiin väljentää. Kurssitutkintojen mekaaninen asteikko-etydi-sonaatti -kaava rikastuisi mukavasti kamarimusiikilla. Entä miten päästäisiin siihen, että oppilaitosten ”tulosta” ei tarvitsisi enää mitata kurssitutkintojen määrällä, akatemiaan päässeillä tai kilpailuissa menestymisillä vaan musisoinnin hengen aktiivisuudella?
Pääkirjoitus Rondo 7/1998
Paljon puhutaan ns. ohjaajateatterin ja laulajaoopperan välisestä ristiriidasta, mutta Jonas ei tunnusta koko problematiikkaa. ”Oopperassa on laulajat, orkesteri, arkkitehtuuri, puvut, ohjaus. Ei niistä voi mitään ottaa pois. Ei ole olemassa ohjaajan oopperaa tai laulajan oopperaa, on vain musiikkiteatteria, joko hyvää tai huonoa.”
Baijerin valtionoopperan johtaja Peter Jonas Rondossa 7/1998.
Nykypäivän Suomessa klassinen amatöörisoittaja on harvinaisuus. Puhallinorkesterit ja kuorot kyllä toimivat, mutta missä ovat kamariyhtyeet, salonkiorkesterit, harrastajasinfonikot? Miksi harrastajamusisointi hävisi aikana, jolloin maassa toimii maailman parhaaksi mainostettu musiikkioppilaitosjärjestelmä?
Riitta-Leena Lempinen Rondossa 7/1998
Valinnaisuutta, monialaisuutta, statuksen nousua, kansainvälisyyttä. Byrokratiaa, mutkikkuutta, vapauden vaaroja, taistelua resursseista. Konservatoriot liittyvät ammattikorkeakouluihin suurin toivein, mutta myös monet peikot vaanivat nurkan takana.
Uutinen Rondossa 7/1998
En ole täysin vakuuttunut siitä, että musiikkiyliopiston yhdistäminen kahden orkesterin konserttikompleksiin on aivan loppuun asti harkittu asia. Miten synnyttää luonteva julkinen imago talolle, jossa on kaksi taiteen tuottamisen huippuyksikköä ja niiden rinnalla kaikkialle rönsyilevä opinahjo, jossa suuri lahjakkuus kulkee rinta rinnan useiden erityisosastojen ja valtavan byrokratian kanssa? Miten taataan se, etteivät oppilaskonsertit yleisön silmissä muutu osaksi talon varsinaista ohjelmistopolitiikkaa? Entä mahtaako kaikkia miellyttää reipas ylioppilaskylätunnelma?
Kai Amberla suunnitteilla olevasta Musiikkitalosta Rondossa 7/1998
Tietysti on joskus käytettävä lentokonetta, varsinkin maapallon toiselle puolelle siirryttäessä. Muuten olen sitä mieltä, että junalla ja laivalla matkustaminen on paljon kultivoidumpaa.
Cecilia Bartoli Rondossa 7/1998
