Gaetano Donizetti: Roberto Devereux. Mariella Devia, Silvia Tro Santafe, Gregory Kunde ym. Teatro Realin orkesteri ja kuoro, joht. Bruno Campella. Lavaohjaus Alessandro Talevi (Madrid, 2015). Bel Air Classiques.
Bel canto -oopperoihin on vaikea löytää uusia teatterillisia näkökulmia, sillä laulun ehdoilla ne joka tapauksessa toimivat. Näissä espanjalaistulkinnoissa ei juuri edes yritetä. Madridissa kuningatar Elisabethin hovi (Roberto Devereux) on tulkittu synkkänä ja ahdistavana, ja lopussa madame tulee antamaan tuomiotaan petolliselle rakastetulleen hämähäkkiä muistuttavalla kulkuneuvolla. Elisabethin rooli vaatii dramaattisen sopraanon värejä ja lyyrisen taipuisuutta, ja Mariella Devialla ne yhdistyvät jännittävästi. Hänestä on tehty varsinainen naaraspeto. Esityksen tähti on Silvia Tro Santafe Nottinghamin herttuattarena, mutta tenori Gregory Kunde puskee alussa liikaa.
Barcelonan Liceulla on Teatro Realia pidemmät bel canto -perinteet ja parempi orkesteri, mikä kuuluu Norman sulavasointisessa esityksessä. Sääli vain, että niin kapellimestari Renato Palumbo kuin nimiroolin esittäjä Sondra Radvanovsky jäävät lillumaan hartaaseen kauneuteen eivätkä saa draamaan tulta. Tempot jäävät laahaamaan. Radvanovskylla on jalosointinen ääni, joka sopisi tietyllä usutuksella hyvin druidien ylipapittareksi. Tässäkin toinen nainen varastaa pääosan – Ekaterina Gubanova on koskettava Adalgisa. Gregory Kunde on myös tämän esityksen tenorina ja laulaa kultivoidummin kuin Madridissa. Ohjaus on vähäeleinen ja staattinen.
Harri Kuusisaari
