torstai marraskuu 14. 2024

Rondo – poppiksen lipunkantaja

Rondo1-2 1967

Nykyisellään Rondo on umpiossa. Ilmapiiri muistuttaa erehdyttävästi yleisen saunan höyryjä. Nyky-Suomen säveltäjien parhaimmisto tuntuu kiinnostavan Rondoa lähinnä vain nälvimiskohteena. Samalla, kun Rondo on julistautunut poppiksen ja progen lipunkantajaksi, sen päälleen ottama pitkätukkainen peruukki estää sitä selkeästi näkemästä niitä tavoitteita, joita julkaisijayhdistyksillä on. Pitkin matkaa on Rondossa esiintynyt runsaasti kirjoituksia, jotka eivät todellakaan mairittele Musiikinopettajien Liiton pyrkimyksiä.

Vaikeuksia ei ole Rondon taipaleelta puuttunut. Sen osoittaa toimitussihteerien tiheä vaihtuminen. Ensimmäisen sihteerin aikana rakentui rondon pääsikermä A. Seuraavan sihteerin toimiessa sivusikermä B. Kolmannen tultua remmiin ei edettykään säännönmukaisesti A:n kertaussikermään vaan B1:een, muunnettuun sivusikermään. Jos tässä rondon pelissä B:n pääsävellaji on maggiore, on B1:n minore, ellei misääri.

Timo Mäkinen Rondossa 1-2/1967.

Toimituksen vastaus edelliseen: Se pyörii sittenkin.

Lisääntyvän vapaa-ajan ongelma on polttavan ajankohtainen, viisipäiväinen työviikko on jo kesäaikana useimmilla aloilla todellisuutta. Tarvitaan lisää vapaa-ajan asuntoja, asusteita, harrasteita. Tässä avautuu taide-elämälle suunnattomia mahdollisuuksia. Jos niihin ei hyvissä ajoin kiinnitetä laajaa, tutkivaa huomiota ja pystytä luomaan esteettisen kasvatuksen eri sektoreille nykyistä merkittävämpää asemaa, voi tapahtua korvaamatonta vahinkoa: tasoton pop-teollisuus voi saada nuorison lisääntyvästä harrastekapasiteetista ratkaisevan yliotteen. Ja kaupallisen viihteen hallitsema kansakunta on menettänyt henkisen hammastahnansa, tullut kykenemättömäksi henkisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia arvoja luovaan toimintaan, pitkäjänteiseen elämänasenteeseen, jonka mukaan historiassa mitataan kansakunnan taso ja suorituskyky.

Pääkirjoitus, Rondo 1-2/1967

Maamme on laaja mutta kansamme pieni. Siksi on syytä tarkasti harkita niitä keinoja, joiden avulla rajoitettuja voimavaroja voitaisiin käyttää tehokkaasti kulttuurielämän hyväksi. Erityisen vahvana voimavarojen keskittämisen tarve näyttäytyy musiikissa, joka luonnostaan on kallis taidemuoto. (—) Mitä pienempiin alueellisiin keskuksiin päin etenemme, sen selvemmäksi käy, että yksityisen kunnan mahdollisuudet eivät riitä kyllin suuren ja tasoltaan kelvokkaan orkesterin ylläpitämiseen. Ratkaisun avain on nähdäkseni yksinkertainen: useampien kuntien välinen yhteistoiminta maakunnallisella tai alueellisella pohjalla.

Joonas Kokkonen Rondossa 1/1967

Varsin tärkeää on, että oppilaan pyrkimysten taustana on oikein suhtautuva koti, mieluummin vaatimaton kuin liian hyvinvoiva, mieluummin vapaamielisesti ajatteleva kuin ylen ankara.

Sirkka Harjumaa Rondossa 1/1967

MEDIASAKSET