Yhteiskuntamme on murroksessa. Ihmiskunnan on muutettava tapojaan, jos haluamme säilyttää planeettamme ja välttää tuhoisat konfliktit. Kyltymättömän omistamisen himon sijaan tarvitsemme uusia arvoja – inhimillisiä, tunteisiin perustuvia arvoja. Siinä Beethovenin musiikki voi olla avuksi. Musiikissa ei ole muureja, rajoja tai heimoriitoja. Musiikki luo siteitä ihmisten välille. Ota siis osaa Beethovenin 250-vuotispäivän juhlallisuuksiin. Unohda sähköpostit ja kuuntele vaikkapa Pastoraalisinfonian toinen osa. Sen pituus on vain 12 minuuttia, mutta sillä voi olla pitkäkestoinen vaikutus.”
Kapellimestari Iván Ficher The Economistin Maailma 2020-lehdessä.
Tavoitteenani on viestiä sitä, mitä rakastan klassisessa musiikissa ja toivon, että se avautuu muille ja myös he voivat rakastua siihen.”
Pianisti Mackenzie Melemed Hämeen Sanomissa 13.1.2020.
Meillä ei lapsuudenkodissani kauheasti arvostettu oopperaa ja klassista laulutaidetta. Isäni oli ammattiharmonikkataiteilija. Hän ei puhunut niin nätisti oopperasta. Ehkä se oli minulta sitten myös jotain kapinaa, että aloin opiskella oopperalaulajaksi.”
Tenori Petri Bäckström Turun Sanomissa 2.1.2020.
Kapellimestari Hannu Lintu on sanonut, ettei viettäisi ravintolailtaa Beethovenin kanssa. Mestari kun oli tietojen mukaan kovin hankala, moniongelmainen ja äärettömän itsetietoinen. Tyypit voivat olla vähän ikäviä, mutta ei meillä parempiakaan ole. Pidetään ovet ja portit auki erilaisuudelle, mutta ei tönitä neroja tai sen tapaisia. Heitä kuunnellaan, soitetaan ja tutkitaan vuosisadasta toiseen. On siihen muitakin syitä kuin herraklubien perinne.”
Toimittaja Kari Salminen Suomen Kuvalehdessä 1/2020.
Kun aurinko paistaa, me ihmiset vauvasta vaariin puemme silmiemme suojaksi aurinkolasit. Niitä löytyy lukemattomasti erilaisia, moneen persoonaan ja kasvojen malliin sopivia. Mutta kuulon suojaaminen jää monelta tekemättä, vaikka pysyvä kuulovaurio voi syntyä jo yhdellä altistuksella. Kuulon suojaaminen pitäisi olla yhtä selviö kuin aurinkolasien käyttö.”
Deafmetal-kuulokoruja suunnitteleva Jenni Ahtiainen Muusikko-lehdessä 6/2019.
Tykkään myös siitä, että orkesterit laajentavat toimintaansa lastenkonsertteihin ja muihin uusiin konserttimuotoihin. Niissä toteutuksen laatu on parantunut; joka puolella mietitään, miten voitaisiin olla parempia ja enemmän läsnä. Suomessa olen kokenut, että myös muusikoiden ideat ovat tervetulleita. Epätavanomaiset konserttimuodot voivatkin parhaimmillaan kehittää orkesterin työskentelyä.”
Helsingin kaupunginorkesterin huilun äänenjohtaja Niamh McKenna Muusikko-lehdessä 6/2019.
Isän työ oli soittaa Pro Fide -gospelyhtyeessä. Äidillä oli klassisen musiikin koulutus, ja hän oli seurakunnan kanttori. Pienenä leikin olohuoneen lattialla pikkuautoilla, ja faija teki biisejä vieressä pianolla. Sain kosketuksen säveltämiseen ja opin, etteivät asiat onnistu aina ykkösellä. Kerran faija harjoitteli samaa kohtaa uudestaan ja uudestaan. Samaan aikaan äiti vatkasi ruokaa keittiössä. Isä lopetti soittamisen ja sanoi: ’Jos on pakko vatkata, voisitko vatkata edes rytmissä?’”
Muusikko Anssi Kela Kodin Kuvalehdessä 1/2020.
Tekniikalla voi tietysti hämmästyttää yleisöä, mutta tärkeämpää on tunnetila. Sitä olen saanut soittoon elämällä, olemalla rohkea, uskaltamalla olla auki. Pahinta on, jos pelkää mokata.”
Blueskitaristi Erja Lyytinen Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 1/2020.
Suurin osa hyvistä soittajista Japanissa on naisia, mutta heitä ei silti oteta yhtä vakavasti kuin miehiä. Orkesteriin valitaan mieluummin huono miessoittaja kuin hyvin koulutettu naissoittaja.”
Radion Sinfoniaorkesterin soolotrumpetisti ja Senzoku Gakuen musiikillisen korkeakoulun vierailevana trumpettiprofessori Jouko Harjanne Citymedia Fuengirola.fissä tammikuussa 2020.
On tärkeää, että on ensiluokkainen sali, jossa musiikin kuunteleminen on korkealla tasolla ja hyvin nautinnollista, ja että sitä tukevat palvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Tällainen kiinnostaa matkailijoita, puhumattakaan siitä, miten hyvältä se tuntuu kaupunkilaisista. Jos ajatellaan kansainvälisen tason taiteilijoita, niin uusi talo on ehdoton vetovoimatekijä myös heille.”
Turun filharmonisen orkesterin intendentti Maati Rehor uuden konserttitalon tarpeesta yle.fissä 15.1.2020.