Monessa tapauksessa freelancemuusikko jää ilman palkkaa. Oikeus työttömyyskassan ja Kelan etuuksiin on joissain tilanteissa. Tilanne on kriittinen ja erittäin valitettava.”
Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen koronaviruksen aiheuttamista konserttiperuutuksista Yle.fissä 13.3.2020.
En aio pyytää lippurahojani takaisin. Toivon, että Suomessa yhteiskunta auttaa taiteen tekijöitä. Toivon, että esityksiä jatketaan tilanteen tasaantuessa ja jos vain mahdollista, ostan teatteriin uuden lipun. Ja sanonpa vain, että koska tapahtumia siirrellään nyt hurjaa vauhtia, koronakevään jälkeen luvassa on melkoinen kulttuurisyksy. Aion osallistua myös siihen.”
Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esimies Aino Miikkulainen Näkökulma-kirjoituksessaan koronaviruksen peruuttamista kulttuuritapahtumista 13.3.2020.
Olipa kyseessä konsertti, teatteriesitys, elokuva tai kirja, valinta sisältää aina riskin: teos joko viettelee mukaansa tai siihen ei saa kunnollista otetta. Olen koettanut kasvattaa itseäni rohkeaksi – en voi itse koskaan ennustaa, mikä alkaa puhutella, mikä vie mukanaan. Täydelliset taidepettymykset lienevät lopultakin aika harvinaisia. Olipa kokemus hyvä tai huono, yhdestä olen varma: siitä pitäisi päästä aina keskustelemaan vaikkapa lukupiiriin tai kahvikupin tai viinilasin äärelle.”
Kirjailija Maritta Lintunen kolumnissaan Hämeen Sanomissa 13.3.2020.
Arvostan omaa ammattiani ja sydämellään paneutuvia ihmisiä ympärilläni, mutta musiikki ei voi olla niin iso asia, että inhimillisyys unohtuu. Mikään asia maailmassa ei ole sellainen, että sen saavuttamiseksi olisivat kaikki keinot sallittuja.”
Kapellimestari ja säveltäjä Atso Almila Yle.fissä 23.2.2020.
Sanotaanko niin, että järjestäjän työ ei ole paras mahdollinen tapa tutustua klassisen musiikin hienouksiin. Kun joutuu kantamaan kamat lavalle, alkaa arvostamaan säveltäjiä, joiden musiikki ei vaadi suuria kokoonpanoja. En usko, että maailmassa on yhtään järjestäjää, joka erityisesti arvostaisi vaikkapa juuri Mahleria.”
Turun Filharmonisen orkesterin järjestäjä Hannu Suvanto Aamuset-kaupunkimediassa 21.2.2020.
Olin Sibelius-Akatemiassa harjoittelemassa erään piano-opettajan luokassa. Opettaja koputteli sitten ovelle ja ihmetteli, mikä soitin siellä soi. Kerroin, että saksofonihan tämä. Sitten hän kysyi, että mitä sillä soitat, Mozartin klarinettikonserttoako? Vastasin siihen, että ei, kyllä meillä on ihan omat konsertot ja sonaatit. Tällaistakin tapahtui vielä 2010-luvulla.”
Saksofonisti ja Tampereen konservatorion saksofoninsoiton lehtori Kalle Oittinen soittimensa tunnettuudesta klassisen musiikin instrumenttina Kulttuuritoimitus.fissä 12.3.2020.
Petterin soittaminen oli alusta asti intohimoista. Minun piti välillä mennä sanomaan, että nyt täytyy mennä nukkumaan ja muidenkin pitää päästä nukkumaan. Luulen tietäväni, että muusikoilla on oma sisäinen maailmansa. Jos se on kovin vahva, sitä vain soittaa hullun lailla. Harjoittelu voi olla pakkomielteenomaista. Petterillä se oli välillä sellaista.”
Muusikko ja professori Eeva-Leena Pokela pojastaan muusikko Petteri Pokelasta Kodin Kuvalehdessä 5/2020.
Moni luulee, että klassinen musiikki on vaikeaa ja jäykkää, vaikka elokuvissa se soi koko ajan. Niitä katsoessa kuuntelee klassista musiikkia tietämättään.”
Kapellimestari Eero Lehtimäki Kymen Sanomissa 3.3.2020.
Nämä voisivat helposti olla toisiaan tukahduttavia asioita, joten olen joutunut treenaamaan niiden yhteispeliä. Huomasin kuitenkin, ettei käsien heiluttaminen estä laulamista.”
Taavi Oramo laulusolistin ja kapellimestarin roolien yhdistämisestä Kouvolan Sanomissa 11.3.2020.
Musiikki nähdään likaiset pelit ylittävänä korkeampana muotona, jonka ei tarvitse ottaa kantaa maallisiin asioihin. Perinteisesti musiikin ulkopuolisiin asioihin viittaamista, ’ohjelmallisuutta’, on pidetty b-luokan puuhasteluna. Pitää olla absoluuttista. Pitää olla maalliset asiat ylittävää. Pitää pystyä väittämään, että vain musiikilla on väliä – ei esimerkiksi sukupuolella, iällä, etnisellä taustalla tai opettajalla. Lahjakkuus ratkaisee. Kun niin tarpeeksi pitkään väittää, älyttömästä, sosiaalitieteiden vuosikymmeniä sitten kumoamasta harhasta tulee rationaalinen argumentti, jonka voi kertoa esimerkiksi perustellessaan, miksi Sibelius-Akatemian sellon instrumenttiryhmässä ei ole ollut yhtään naispuolista opettajaa vuosikymmeniin.”
Toimittaja Sonja Saarikoski pohti artikkelissaan syitä sille, miksi #metoo-liike ei ollut noussut esille klassisen musiikin piirissä. Image maaliskuu 2020.
