”En usko, että tavallinen laulaja saa Finlandiasta juuri mitään irti, varsinkaan jääkiekko-ottelussa. Tavallinen kansa örisee oktaavia liian matalalla ja sointukäännökset menevät väärin. Sakari Kuosmanen laulaa sen kyllä hyvin, mutta yhteislauluna ilman taitavaa kuoroa se kuulostaa kamalalta.”
Sibelius-Akatemian professori, kapellimestari Atso Almila ei kannata Finlandiaa kansallislauluksi. Aamulehti 5.12.2016.
”Konsertin jälkeinen morkkis on aina hirveä. Se muistuttaa krapulaa.”
Kapellimestari Hannu Lintu Kodin Kuvalehdessä 24/2016.
“Nykyisin tuntuu käsittämättömältä, että vielä 1980-luvulla huvitilaisuudet olivat monien kirkollisten pyhien yhteydessä kiellettyjä.Vaikka kieltoja vastaan on onneksi kapinoitu ja pistetty jalalla koreasti, vuosisatojen syntileima on väistämättä vaikuttanut suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Meiltä on imetty rytmi verestä. Afrikkalaisesta näkökulmasta voitaisiin puhua perusoikeuksien riistosta.”
Madventures-seikkailija Riku Rantala Helsingin Sanomien kolumnissaan 19.11.2016.
”Poplaulelman ja klassisen musiikin välissä taiteilevalle Torikalle on selvä sosiaalinen tilaus. Hän on ptkästä aikaa suomalainen tähti, joka pystyy keräämään faneha sekä klassisen että popin piiristä. Kenties tästä samasta maksimaalisen voitontavoittelun mahdollisuudesta johtuu, että Torikka tuntuu myös häpeämättömän stailatulta. Rakkaus-levyn kappaleet on kolmea lukuun ottamatta kerätty ’suuresta suomalaisesta rakkauslaulukirjasta’ ja itse tähti näyttää kuvissa kuin kuvastosta repäistyltä. Mielessä käy: missä on todellinen Torikka? Vai onko se todellakin tässä?”
Levyarvio MeNaiset.fi 13.11.2016.
”Kansanmusiikilla on vähän sellainen kaiku, että ne on niitä sukupuuttoon kuolevia viulun rahnuttajia. Se ei ole pelkästään sitä. Se on myös elävää musiikkia.”
Marko Laihisen kanssa kouluissa kansanmusiikkia esittelevä Markus Rantanen Maaseudun Tulevaisuudessa 27.11.2016.
”Onneksi nykyään koetaan, että taiteilijan monipuolisuus voi tuoda uusia ystäviä eri musiikinlajeille. Tähdet, tähdet –ohjelma saattaa tuoda uusia ihmisiä oopperaankin, ohjelman oopperajakson vieraileva valmentaja ja tuomari huomauttaa.”
Sopraano Johanna Rusanen-Kartano Sähköviesti-lehdessä 4/2016.
”Yhdistän samaan kategoriaan niin kunnallisen teatterimme, orkesterin kuin kaikki harrastustuotannon väitteeseeni, että nämä joutuvat maksamaan kaupungissamme kohtuuttomia maksuja pelkistä harjoitus- ja esittämistiloista. Oman käsitysmaailmani mukaan jo olemassa olevat kaupungin ja kaupunkiyhtiöiden ”salkkuun” sijoitetut toimitilat pitäisi olla vapaan harrastustoiminnan käytettävissä tuntuvasti edullisemmin tai jopa veloituksetta. Nyt harrastamisen ja tapahtumatuotannon esteenä ovat kalliit monesti tyhjänä seisovat tilat.”
Juhani Sirkiä mielipidekirjoituksessaan Etelä-Saimaassa 7.12.2016.
”On pieni mysteeri musiikin tutkimuksessa, mikä sähkökitaran niin sanottu voimasointu, power chord, itse asiassa on. Sehän on kvinttisointu, mutta havaittuna se vaikuttaa enemmän vahvalta duurisoinnulta. On hauskaa, kuinka aivotutkimuksen menetelmin voidaan vastata aivan toisen tieteenalan kysymyksiin. Siinä ollaan jännän äärellä.”
Aivotutkija, dosentti Minna Huotilainen Tiede-lehdessä 12/2016.
”Sellon taakse oli kiva piiloutua.”
Aikuisena laulamaan ryhtynyt sellisti Seeli Toivio selittää soitinvalintaansa ujoudella Uusi Lahti –lehdessä 21.11.2016.
”Kalevalasta on opittu, että suomalaiset ovat laulukansaa. Hän on tavallaan naispuolinen Väinämöinen, joka on tehnyt uroteon, ja jää suomalaisen populaarikulttuurin historiaan jo tällä menestyksellä.”
Mediatutkija Veijo Hietala selittää Britannian X-factor-laulukilpailussa menestyneen Saara Aallon suomalaisissa herättämiä tuntemuksia. Satakunnan Kansa 10.12.2016.
