Johann Sebastian Bachin musiikissa on kaikki, mistä pidän: pyhä ja arki, ilo ja suru, epätoivo ja toivo, tunne ja äly. Bachin musiikin kuunteleminen tuntuu siltä kuin ratkoisi hankalaa, monisivuista yhtälöä. Lopulta monimutkainen melodia antaa vastauksen.”
Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila Gloriassa 4/2018.
Toivon, että kuulijat tulevat kuuntelemaan muusikkoja, eivätkä ajattele, että siellä joku rääpäle soittaa.”
14-vuotias Iidamari Ahonen Ylöjärven Uutisissa 8.4.2018.
Mä selvitin etukäteen, kuinka pitkä se ooppera on, ja kaikki olivat silleen, että ootko tosissas, mä en kyllä oo siellä niin kauaa. Mut sitten sen oopperan aikana ja sen jälkeen aika monelta vaihtui mielipiteet.”
Koululuokkansa mukana Madama Butterflyn Kansallisoopperassa nähnyt Iida Kurvinen Länsi-Savossa 20.3.2018.
Minulla on ollut nuoresta pitäen vanhusten harrastukset, kuten klassinen musiikki. En ole vielä saavuttanut oopperassa kävijän keski-ikää. Oopperassa voin edelleen tuntea itseni nuoreksi.”
Toimittaja-kirjailija Minna Lindgren ET-lehdessä 8/2018.
Vapaalla en juuri kuuntele musiikkia, vaikka eron tekeminen työn ja vapaa-ajan välille on vaikeaa. Olenko konsertissa vain viihtymässä vai myös seuraamassa alaani? Stereoita meillä ei ole kotona. Kuuntelen klassista musiikkia kännykästä, jos haluan rauhoittua.”
Säveltäjä Leri Leskinen Hyvä Terveys -lehdessä 5/2018.
Kuorojen viihdemusiikkikin voisi pikkuhiljaa tulla 2000-luvulle. Malmstén alkaa olla pikkuisen mennyttä.”
Kuoronjohtaja Mikko Hauhia Kymen Sanomissa 22.3.2018.
Nuoren naisen raiskauksella ei ollut mitään tekemistä Verdin Trubaduuri-oopperan tarinan kanssa, eikä nuorta naistakaan näkynyt enää lavalla loppuoopperan aikana. Hahmon ainoa tehtävä koko oopperan aikana oli tulla raiskatuksi oopperan avauskohtauksessa. Yleisön tehtävä on nautiskella visuaalisesta väkivallasta basson taituroidessa historiallista kertomusta sulosävelin siinä raiskaustapahtuman taustalla. Voin vakuuttaa, että nautinto jäi tyrmistyksen jalkoihin.”
Toimittaja Taika Dahlbom Näkökulma-kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 11.4.2018.
Mitä oopperanäyttämöllä sitten saa tehdä ja mitä ei? Onko oopperalla vielä tabuja vai voimmeko olla kantaaottavia muiden taiteentekijöiden rinnalla? Saako oopperanäyttämöllä naida, tapella ja tappaa, vai pitäisikö oopperaohjauksien olla muita taidemuotoja häveliäämpiä? Emme voi sensuroida pois epämukavuustekijöitä siinä pelossa, että taiteemme muistuttaa meitä vastenmielisestä todellisuudesta. Vaikka käsittelemme väkivaltaa, ei tätä tule tietenkään lukea kannanotoksi väkivallan puolesta!”
Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi vastineessaan Helsingin Sanomissa 13.4.2018.
Olen miettinyt paljon sitä, miksi juuri minusta tuli koulukiusaamisen uhri. Olin elämäniloinen, lauloin ja hyräilin paljon. Ehkä se ärsytti joitakuita. Kiusaajia provosoi myös se, että minut laitettiin esiintymään koulun juhlissa. Laulaessani, tanssiessani, soittaessani ja näytellessäni tiesin koko ajan, että minulle ivailtiin samaan aikaan katsomossa.”
Laulaja-näyttelijä Reeta-Leena Vestman MeNaisissa 22.3.2018.
