Viime jouluna Maija Hynninen sai päätökseen suuren urakan. Hän oli istunut kolme kuukautta Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian studiossa työstäen radiofoniaansa Aina on tänään, joka kantaesitetään Yle Radio 1:ssä tämän kuun alussa. Työ oli kuitenkin alkanut jo paljon, paljon aiemmin. Äänisuikaleet ja nauhoitukset, joista säveltäjä sommitteli lopullisen ääniteoksen, oli sävelletty, kerätty, äänitetty ja muokattu edellisten viiden vuoden aikana. Prosessi oli sisältänyt niin jäätymisen äänien keruuta kuin työskentelyä laulajan, laajan ensemblen, runoilijoiden ja näyttelijöiden kanssa.
”Kun Yle tilasi minulta radiofonian, tiesin, että kyseessä olisi iso työ ja halusin tehdä sen mahdollisimman hyvin”, Hynninen sanoo. Hän on tällä hetkellä tohtoriopiskelijana sekä Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä sävellyslinjalla että Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian osastolla.
Radiofonia merkitsee ääniteosta, joka yhdistelee tekstiä, kerrontaa, äänitaidetta ja musiikkia. Jotkut muistuttavat kuunnelmaa, toiset nauhamusiikkia. Noin puolituntinen Aina on tänään -radiofonia sisältää Jussi Lehtosen, Noora Dadun ja Davide Giovanzanan lausumaa runoutta kahdella kielellä, Fabienne Séveillacin laulua ja muunneltua ihmisääntä, Juho Laitisen sähkösellonsoittoa ja katkelmia Hynnisen ensembleteoksesta New Holland. Näitä elementtejä säveltäjä on käsitellyt elektronisesti.
Kaikki alkoi kuitenkin runoudesta. Runsaasti nykyrunoutta lukeva Hynninen tilasi vuonna 2010 runoteokset belgialaiselta Elke de Rijckeltä ja suomalaiselta Vilja-Tuulia Huotariselta. Lähtökohdaksi hän antoi tilan ajatuksen. Rijcke kuvaili teksteissään dramaattisin, kryptisin sanamuodoin epätilamaista lentokenttää Corinne Wasmuhtin maalauksen inspiroimana. Maalauksen nimi oli Siempre es Hoy, Aina on tänään. Siitä sai nimensä runokokoelma ja sitten koko radiofonia.
”Se kuvaa toisaalta ajan toisteisuutta, toisaalta taas sitä, että vain juuri nyt voin muuttaa elämäni”, Hynninen tiivistää.
Tästä valinnan tekemisestä kertoo Huotarisen teksti, jossa ollaan kaukana lentokentän uhkaavasta maailmasta: yksinäisellä saarella. Sen aforistisuus ja draaman kaari antoivat muodon Hynnisen ääniteokselle. Alun sulkeutuneisuudesta ja jäätymisestä päädytään menneen tragedian käsittelyn kautta vapautumiseen, jään hileytymiseen.
Kahden runoilijan maailmat limittyvät yhteen. Hynninen kertoo olevansa kiinnostunut vastakkaisten elementtien törmäyttämisestä. Erilaiset runoilijanäänet myös inspiroivat erilaisia musiikillisia ja harmonisia ideoita. Suomenkieliset runot esiintyvät lausuttuina, ranskankieliset puolestaan laulettuina, kuiskattuina, granuloituina ja muuten muokattuina. Lausuja-näyttelijöiden ja muun työryhmän panos oli tärkeä kokonaisuuden kehkeytymisessä.
”En ruvennut esittämään ohjaajaa, vaan halusin säilyttää puhtaana sen, mitä näyttelijät ja muusikot toivat mukaan”, Hynninen kertoo.
Auli Särkiö
Maija Hynninen: Aina on tänään kantaesitys Yle Radio 1:n Ajassa soi -ohjelmassa 7.9.2016 klo 22.05–23.05
