Legendaarinen Hampurin baletti on ajautunut kriisiin, jonka seurauksena ryhmän vasta viime syyskuussa aloittanut johtaja Demis Volpi on joutunut väistymään paikaltaan. Volpi ja Hampurin oopperan hallintoneuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen sopimuksen päättämisestä kuluvan kauden lopussa sekä Volpin vapauttamisesta tehtävistään välittömästi. Balettiryhmälle ollaan nyt järjestämässä väliaikaista johtoa, ja uuden johtajan haku käynnistyy.
Hampurin baletissa odotettiin innolla uutta alkua Demis Volpin johdolla John Neumeierin 51 vuotta kestäneen kauden jälkeen. Volpi osoittautui kuitenkin tanssijoille pettymykseksi, ja useat ryhmän keskeisistä tanssijoista ovat eronneet. Häntä syytettiin koreografisen työn heikosta laadusta, huonosta kommunikaatiosta, jatkuvasta poissaolosta sekä toksisesta johtamistyylistä, joka synnytti pelon ilmapiirin. Yli puolet tanssijoista allekirjoitti Hampurin kulttuurisenaattori Carsten Brosdalle osoitetun kirjeen. Volpi kiisti kaikki häntä kohtaan esitetyt syytökset.
Tilannetta kärjistivät entiset Ballet am Rhein -ryhmän tanssijat Düsseldorfista, jotka esittivät samankaltaisia syytöksiä Volpia kohtaan hänen aiemman johtajakautensa ajalta. Ironista kyllä, Volpin ensimmäinen uusi teosilta Hampurissa – sisältäen hänen oman koreografiansa – oli sekä yleisö- että arvostelumenestys.
”Taiteellinen näkemykseni ei enää ollut toteutettavissa nykyisissä olosuhteissa Hampurin baletissa, huolimatta intensiivisistä ponnisteluista. Kaikkien osapuolten parhaaksi päätimme päättää kauteni taiteellisena johtajana sovinnollisesti,” Volpi totesi erotiedotteessaan.
Kriisi tuli huonoon aikaan, sillä Hampurin balettipäivät -festivaali on aivan nurkan takana. Festivaaliohjelmaan oli alun perin suunniteltu Volpin uutta Hermann Hesse -oopperaa Demian, joka ensin siirrettiin joulukuulle, mutta jonka toteutuminen näyttää nyt epätodennäköiseltä. Myös muu ohjelmisto on osittain kysymysmerkki.
Kaudelle 2025–26 Hampurin baletti saa väliaikaisen yhteisjohtajuuden. Keskusteluja käydään apulaisjohtaja Lloyd Rigginsin, baletin toimitusjohtajan Nicolas Hartmannin sekä balettikoulun varajohtajan Gigi Hyattin kanssa.
Mistä tämä surullinen tapaus kertoo? Ulkopuolisen on vaikea tietää kaikkia taustoja, mutta saksalainen lehdistö on käynyt aiheesta kiivasta keskustelua, ja besserwissereitä riittää. Varmaa on vain se, että John Neumeierin seuraajahaku epäonnistui. Se olisi pitänyt aloittaa jo kauan aiemmin, jotta johtajan ja tanssijoiden välinen kemia olisi voitu varmistaa ja siirtymä suunnitella huolellisesti. Tästä vastuuta kantaa valtionoopperan johto.
Volpin persoonassa lienee myös syitä, mutta on muistettava, että 51 vuotta saman legendaarisen johtajan ja koreografineron alaisuudessa toiminut ryhmä on erikoistapaus. Se on keskittynyt voimakkaasti Neumeierin teosten ja tyylin vaalimiseen. Oliko muutos liian jyrkkä? Neumeier vietti paljon aikaa studiossa, kun taas Volpi matkusteli etsiessään uusia teoksia ja koreografeja. Oli miten oli, tanssijoiden reaktio uutta johtajaa kohtaan oli niin yksiselitteinen, ettei selityksille jäänyt tilaa.
Jotkut lehdet ovat spekuloineet, että tanssijat suhtautuivat kielteisesti koko uudistukseen ja jopa ”punivat juonia.” Frankfurter Allgemeine Zeitungin arvostettu tanssikriitikko Wiebke Hüster kiistää tämän. Hänen mukaansa Volpin erottaminen olisi pitänyt tehdä jo aiemmin. Monet tanssijat eivät pelkästään kärsineet hänen luonteenpiirteistään ja osaamattomuudestaan, vaan menettivät niiden seurauksena työpaikkansa – jopa uransa, Hüster arvioi.
Monien kommentoijien mukaan nyt tärkeintä on katsoa eteenpäin, kohti tanssin tulevaisuutta. Die Weltin Manuel Burg toteaa, ettei baletti saa jäädä eikä saa jäädä ”Neumeierin ruumisvuoteeksi.” Hän kysyy, pitäisikö ”Neumeierin kauden satraappien ja mielistelijöiden, joiden yläpuolella vanha mestari yhä vetää naruista takapenkiltä”, jatkaa ikuisesti.
Burg pelkää ”Hampurin wuppertalisoitumista” – viittaus Wuppertalin tanssiteatteriin, joka jäi ilman selkeää johtoa Pina Bauschin kuoleman jälkeen. ”Halutaanko nyt Hampurille sama kohtalo – käytännössä hallitsematon balettiryhmä, joka uppoaa entistä syvemmälle lohduttomaan Neumeier-nostalgiaan?”
