Unescon hallitustenvälinen komitea nimesi kaustislaisen viulunsoittoperinteen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kokouksessaan 15.12.2021. Samassa kokouksessa luetteloon nimettiin myös yhteispohjoismaisella hakemuksella limisaumaveneperinne. Ensimmäinen Suomesta nimetty kohde on saunaperinne, joka lisättiin luetteloon vuosi sitten. Viiden kaustislaisen musiikkiyhteisön muodostama työryhmä teki yhteistyötä Museoviraston kanssa noin kaksi vuotta kestäneessä laajasti osallistavassa hakemusprojektissa.
”Suomalainen kansanmusiikki, kaustislainen viulunsoitto, ansaitsee paikkansa reggaen, fadon, flamencon ja argentiinalaisen tangon rinnalla”, iloitsee erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta, joka vastaa hakemusprosesseista ja Unescon sopimuksen toimeenpanosta sekä seurannasta Suomessa.
Noin 4300 asukkaan Kaustiselta arvioidaan löytyvän satoja perinteen harjoittajia pikkulapsista ikäihmisiin. Kaustislaisen viulunsoittoperinteen menestyksekkäässä siirtymisessä sukupolvelta toiselle on merkittävänä tekijänä kansainväliseen maineeseen noussut näppäripedagogiikka. Näppäreihin osallistuu alueella noin 70 lasta ja nuorta. Lisäksi Kaustisen Nuorisoseuran tanssi- ja soittoryhmissä on lähes 200 lasta ja nuorta.
”Musiikkiperinne eli Kaustisella jokapäiväisessä arjessa minun lapsuudessani, ja niin se elää tänäkin päivänä, vaikka sen harjoittaminen on osaksi organisoidumpaa. Musiikin hyvinvointia tuottava voima on valtaisa”, painottaa näppäripedagogiikan isä Mauno Järvelä.
Kaustisen maine musiikkipitäjänä periytyy jo 1800-luvulta. Kaustislaisen sävelmistön taustalla on erityisesti alueen hääperinne. Unesco-hakemuksessa tuotiin esille perinnettä vahvistavat Kaustisen naapuripitäjät ja viuluperinteeseen laajemmin liittyvät asiat, kuten kantele-, tanssi- ja pukuperinne.
Laajaan tietoisuuteen Kaustisen nostivat 1950–70-luvuilla erityisesti Kaustisen Purppuripelimannien esiintymiset ja yhtyeen johtohahmon Konsta Jylhän (1910–1984) sävellykset. Muita alueen tunnettuja pelimannisäveltäjiä ovat Wiljami Niittykoski (1895–1985) ja halsualainen Otto Hotakainen (1908–1990). Uudemman kansanmusiikin saralla perinnettä jatkavat muun muassa maailmalla tunnetut JPP ja Frigg. Kaustislaisen perinteen parissa on kasvanut myös lukuisia muiden musiikkilajien huippuja, kuten barokkiviulisti Kreeta-Maria Kentala, kapellimestari Juha Kangas ja folk-pop-artisti Aili Järvelä.
Purppuripelimannien ja vuonna 1968 perustettujen Kaustisen kansanmusiikkijuhlien menestys käynnistivät suomalaisen kansanmusiikin renessanssin, jonka myötä pelimanniyhtyeitä ja tapahtumia perustettiin ympäri maan. Nykyisin Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on suomalaisen kansanmusiikin sekä kansallisesti että kansanvälisesti merkittävin tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 4000 harrastaja- ja ammattilaisesiintyjää.
”Näemmekin kaustislaisen perinteen edustavan koko suomalaista kansanmusiikkia ja saadun tunnustuksen nostavan joka suunnalla suomalaisen kansanmusiikin arvostusta ja halua vaalia omia musiikkiperinteitä Kaustislainen perinne edustaa koko suomalaista kansanmusiikkia ja saatu tunnustus nostaa koko kansanmusiikkikentän arvostusta ja merkitystä sekä lisää halua vaalia omia musiikkiperinteitä”, toteaa hakemustyöryhmän puheenjohtajana toiminut Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki.
